Irtisanomisuutiset ovat edelleen päivittäisiä. Keskiviikkona nostolaitevalmistaja Konecranes ilmoitti 600 henkilöä koskevista irtisanomisista ja lomautuksista. Yhtiön mukaan vähennykset ovat maailmanlaajuisia, mutta ammattiliitto Pron teollisuussektorin johtaja Markku Palokangas (vas.) muistuttaa, että kovin usein ne näyttävät kohdistuvan Suomeen. Tämä linja jatkuu niin kauan kun irtisanominen täällä on helppoa ja halpaa.
Palokangas on erityisen huolissaan kuralla olevasta saksalaisten hallitsemasta Outokummusta, jossa vähennykset näyttävät olevan edessä.
– Saksassa on sovittu, että siellä ei irtisanota ketään ennen vuotta 2015. Kun uusi vähennyskierre alkaa, niin helppoa arvata mistä irtisanotaan.
Tämä kasaa edelleen paineita syksyn sopimuskierrokselle. Työnantajapuolella ainakin Teknologiateollisuus ry haluaa edelleen liittokierrosta, mitä Palokangas pitää käsittämättömänä.
– Täytyy sanoa, että Etelärannassa on löyhäpäistä sakkia, jos tässä tilanteessa haluavat liittokierrosta. Jos siellä ajatellaan niskalenkin ottamista palkansaajista, niin väärin lasketaan.
”Nousevin huudoin”
Palkansaajapuolella on toki varauduttu kaikkiin mahdollisuuksiin, mutta Palokankaan mukaan nykyisessä taloudellisessa tilanteessa keskitetty olisi liittokierrosta parempi ratkaisu. Hän muistuttaa, että ensimmäiset nykyisistä sopimuksista päättyvät lokakuun lopulla ja viimeiset vasta ensi vuoden lopulla.
– Minulla on kokemusta liittokierroksista parinkymmenen vuoden ajalta ja kyllä sopimukset tehdään nousevin huudoin. Eli se mitä teknologiassa sovitaan, on vuoden päästä keväällä vähintään tupla.
– Kun valtakunnansovittelija Esa Lonka on vielä ilmoittanut, että hän ei suostu minkään palkka-ankkurin vahdiksi. on helppo arvata mihin mennään. Suomen kansantalous menee ensi vuonna kokonaan sekaisin.
– Jos muistetaan viime liittokierrosta, niin sehän tuli työnantajille todella kalliiksi, lisää Palokangas.
Korjauksia tarvitaan
Mikäli keskitettyä halutaan, Palokangas yhtyy EK:n Lasse Laatusen kantaan, että se tulisi synnyttää ennen teknologiateollisuuden varsinaisten neuvottelujen alkua. Palokankaan mukaan palkkaratkaisun ohella siihen tulisi sisällyttää veroratkaisut, työeläkemaksut ja työttömyyteen liittyvät asiat.
– Korjauksia pitäisi saada epätyypillisen ja vuokratyövoiman käyttöön, Iso ongelma on nollasopimusten kasvava määrä. Niihin pitäisi saada 18 tunnin minimityöaika. Se tarkoittaisi, että ihminen pääsisi työttömyysturvan piiriin. Eri asia on, jos joku kotirouva tai opiskelija haluaa tehdä joskus päivän tai pari. Tällöin 18 tunnin minimistä voisi sopimalla poiketa.
– Koulutuspäivä-kysymys tulisi ratkaista. Nyt valtiovarainministeriön vero-osasto ajaa oheistuslinjaa, mutta asiat tulee kirjata lakiin. Ohjeista on huonoja esimerkkejä mm. komennusmiesten kohdalla.
Muutosturvan osalta tärkeintä olisi Palokankaan mukaan irtisanomiskustannusten siirtäminen enemmän työnantajalle. Se hillitsisi edes vähän irtisanomisia Suomessa.