Terveysturismi voi kasvaa potilasdirektiivin myötä

Suomalainen voi ensi vuoden alusta hakea hoitoa myös toisesta EU-maasta. Vastaavasti muualta EU-alueelta potilas voi matkata Suomeen hoitoa saamaan.

Lääkäriliitossa ei uskota, että terveysturismi Suomeen juuri kasvaisi.

– Meillä on eurooppalaisittain poikkeuksellisen pitkät hoitojonot. Muualta tuleva joutuu jonottamaan yhtä lailla, johtaja Heikki Pärnänen Lääkäriliitosta toteaa.

– Tosin täällä on maailmankin mittakaavassa korkeatasoista sairaanhoitoa, mm. neurokirurgiaa ja syöpähoitoa.

Pärnänen muistuttaa, että eri maiden käytännöt vaihtelevat suuresti. Suomen terveydenhoitojärjestelmä ei tarjoa samaa, mitä muualla, ja päinvastoin.

Saksassa potilaalle korvataan myös kylpylähoitoja ja Suomessa uskomushoitona pidettävää homeopaattista hoitoa. Kylpylähoidot saattaisivat houkuttaa tänne saksalaisia, mikäli ne olisivat riittävän korkeatasoisia.

Potilaan tarve vai kunnan maksukyky

Alun perin ideana on, että EU-kansalainen voi hakea julkista terveydenhoitoa missä tahansa EU-maassa ja hoidon maksaa kotivaltio. Suomessa korvataan myös osa yksityiseltä sektorilta haetusta hoidosta, mikä tekee direktiivin Suomelle hankalaksi.

Potilasvirta Suomesta muihin EU-maihin voi kasvaa, ja samalla nousee korvausten määrä.

Pärnänen muistuttaa, että potilaalle jää Kela-korvauksista huolimatta iso lasku ulkomailla tehdystä leikkauksesta. Potilas joutuu itse kustantamaan hallintokulut, leikkaussalivuokran, sairaalapäivät ja esimerkiksi lonkkaleikkauksessa proteesin.

– Kela korvaa vain osan eli lääkärinpalkkiot, tutkimukset ja toimenpiteet. Niistäkin omavastuuosuudet jäävät potilaan maksettaviksi.

Vielä ei ole päätetty, korvataanko muusta EU-maasta haettu hoito Kela-korvauksen perusteella vai kunnallisen käytännön mukaan.

Kuntaliiton mukaan kuntien taloudelle olisi liian iso isku, jos kunnan asukkaalta veloitettaisiin vain terveyskeskusmaksu ja loppulasku ulkomaisesta hoidosta lankeaisi kunnalle.

Pärnänen sanoo, että keskustelussa on painotettu lähinnä kuntasektorille tai Kelalle tulevia kuluja.

– Tarkoitus on lisätä potilaan vapautta hakea hoitoa vaivaansa. Jos direktiivin toteuttaminen jää puolitiehen, oikeusjuttuja tulee varmasti, hän tähdentää.

Lääkäriliiton mukaan potilasdirektiivi tulee toteuttaa siten, että potilaan tarve terveyspalveluihin on ensisijainen.

Sote-uudistus tuo lisäuhkaa

Samaan aikaan valmisteilla olevat sote-uudistus ja potilasdirektiivin toimeenpano menevät osittain ristiin. Suomen kannattaisi hoitaa potilaansa hyvin, jotta terveysturismille ei tulisi tarvetta.

Pärnäsen mukaan suurin huoli on, että sote-uudistuksen myötä osaaminen pirstoutuu.

– Jos vaativia leikkauksia ryhdytään tekemään vähemmällä osaamisella kaikissa sairaaloissa, yliopistosairaaloiden osaaminen rapistuu asiakaspuutteen takia.

Tällöin maksukykyiset asiakkaat voivat hakea parempaa osaamista yksityiseltä sektorilta Suomesta tai muualta EU:sta.

Eduskunnan on määrä saada potilasdirektiivi käsittelyynsä syyskuussa. Lausuntokierros päättyy heinäkuun lopussa.