Vinkkejä ympäristörikosten tunnistamiseen:
Jos kesällä kaipaa vaihtelua leikkimökin maalaamiseen tai grillin rakentamiseen, voi vaihtoehtoisesti hypätä pyörän selkään ja mennä tarkkailemaan lähiluontoa:
Onko haisevaa maa-ainesta kipattu tien varteen?
Onko hiekkakuoppa täyttynyt romuista, hämäristä tynnyreistä, jääkaappiresuista?
Ruoppaako joku väylää luonnonsuojelualueen läpi?
Onko kumma loukku viritetty kuusen alle?
Kuuluuko metsästä outoja ampumisen, mahdollisesti salametsästyksen ääniä?
Onko rakennusjätekumpu ilmestynyt mustikkapaikkasi viereen?
Suomen luonnonsuojeluliitto (SLL) kehottaa kansalaisia tarkkailemaan ympäristöään ja ilmoittamaan ympäristörikoksista poliisille tai muille viranomaiselle.
Vain murto-osa Suomessa tehdyistä ympäristörikoksista päätyy rikostutkintaan. SLL muistuttaa, ettei poliisi yleensä tee paljastavaa toimintaa ympäristörikosten suhteen. Prosessi käynnistyy vasta tutkintapyynnöstä tai rikosilmoituksesta.
SSL:n mielestä kansalaisten apua tarvitaan ympäristörikosten paljastumiseen, syyllisen kiinnisaamiseen ja luontovahingon korjaamiseen.
– Ympäristörikoksesta ilmoittaminen ei ole kantelua eikä naapurivihaa, vaan kansalaisvelvollisuus Suomen luontoa kohtaan, liiton johtava asiantuntija Ilpo Kuronen sanoo.
Usein asutuksen ulkopuolella
Tyypillisiä ympäristörikoksia ovat laittomat kaatopaikat, rakennusjätteiden dumppaaminen ja ongelmajätteiden hävittäminen, ruoppaaminen, rauhoitetun eläimen vahingoittaminen, ympäristölupaehtojen rikkominen ja öljypäästöt mereen. Usein ympäristörikokset tapahtuvat asutuksen ulkopuolella, missä ne jäävät helposti huomaamatta.
– On tärkeää, että kaikista ympäristörikoksista ilmoitetaan poliisille tai muulle viranomaiselle. On hyvä muistaa, että jo pelkästään vaaran aiheuttaminen on ympäristörikos, Kuronen toteaa.
Laskut veronmaksajille
Ruostuvassa tynnyrissä olevan myrkyllisen aineen ei ole vielä tarvinnut valua, kun kysymys on jo rikkomuksesta. Jos rikos tulee ilmi vuosia myöhemmin, syyllistä on vaikea jäljittää tai rikos on jo ehtinyt vanhentua. Tällöin rikollinen ei joudu vastuuseen teostaan, ja alueen puhdistaminen tai siivoaminen jää kunnan ja veronmaksajien vastuulle.
SLL toteaa ympäristörikoksiin syyllistyvien yritysten tekevän säästöjä, ja näin vääristävän yritysten välistä kilpailua.
Kansalaiset tekevät harvoin havaitsemistaan ympäristörikoksista ilmoitusta ympäristöviranomaiselle tai poliisille.
– Yhteydenottoa ei tarvitse pelätä, eikä ilmoittajan tarvitse tuntea rikoslakia. On viranomaisten tehtävä selvittää, onko tapahtunut rikos ja kansalaisten velvollisuus ilmoittaa siitä, projektityöntekijä Emma Yrjölä täsmentää.
Valokuvat viranomaisten avuksi
SLL yllyttää ottamaan valokuvia epäilyttävästä ilmiöistä ja paikantamaan ne esimerkiksi Google Mapsin tai karttapaikka.fi-sivuston avulla, jotta viranomainen löytää helposti rikospaikalle.
Viranomaisten yhteystiedot löytyvät kunnan keskuksen kautta, ja heillä on velvollisuus viedä asia eteenpäin muille asiasta vastaaville ja tarvittaville viranomaisille. Ympäristöviranomaiselta tai poliisilta voi ilmoituksen tekemisen jälkeen kysyä, onko asialle tehty jotain.
Vinkkejä ympäristörikosten tunnistamiseen:
Jos kesällä kaipaa vaihtelua leikkimökin maalaamiseen tai grillin rakentamiseen, voi vaihtoehtoisesti hypätä pyörän selkään ja mennä tarkkailemaan lähiluontoa:
Onko haisevaa maa-ainesta kipattu tien varteen?
Onko hiekkakuoppa täyttynyt romuista, hämäristä tynnyreistä, jääkaappiresuista?
Ruoppaako joku väylää luonnonsuojelualueen läpi?
Onko kumma loukku viritetty kuusen alle?
Kuuluuko metsästä outoja ampumisen, mahdollisesti salametsästyksen ääniä?
Onko rakennusjätekumpu ilmestynyt mustikkapaikkasi viereen?