Monet järjestöt kuitenkin pelkäävät lisäkustannuksia ja tuskin tulevat tarttumaan mahdollisuuteen kovin innokkaasti.
Tällä hetkellä lasten ja nuorten kanssa voi ongelmitta työskennellä myös seksuaali- tai väkivaltarikoksista tuomittu henkilö. Tällaisia tapauksia on myös olemassa, mutta useinkaan järjestöt eivät niistä itse tiedä. Lain mukaan järjestöillä ei ole vielä oikeutta selvittää vapaaehtoistensa taustoja.
Oikeusministeriön asettaman työryhmän ehdotuksen mukaan vuodesta 2014 järjestöillä olisi mahdollisuus pyytää vapaaehtoistyöntekijänsä rikosrekisteriotetta tämän suostumuksella. Pakkoa ei olisi edelleenkään.
Vastuu siitä, miten tietoa rekrytoinnissa hyödynnetään, olisi edelleen järjestäjällä. Käytännössä selvitettäisiin toimenkuvan hoitamiseen mahdollisesti vaikuttavia seksuaali-, väkivalta- ja huumerikoksia.
Tällä hetkellä laki määrää pyytämään rikosrekisteriotteen yli kolme kuukautta kestävässä työ- tai virkasuhteessa olevalta, lasten tai nuorten kanssa työskentelevältä työntekijältä. Kaikki vapaaehtoistyö rajautuu siis selvityksen ulkopuolelle. Lasten ja nuorten parissa tehdään vapaaehtoistyötä paljon esimerkiksi urheiluseuroissa, partiossa ja rippikoulussa.
Isosia koulutetaan pitkään
Kirkkohallituksen kasvatus- ja perheasioiden yksikön työalasihteeri Sirpa Syrjä-Turpeinen korostaa, ettei rikosrekisteri sinänsä estä ottamasta henkilöä esimerkiksi isoseksi, koska se ei estä palkkaamastakaan. Vanhat ja vähäiseksi katsottavat rikokset eivät välttämättä vaikuta tehtävään työhön.
– Sanoisin silti, että seksuaali- ja väkivaltarikoksissa ottaa aikamoisen riskin. Nämä rikokset ovat sentyyppisiä, että tekijälläkin on taustalla joku sairaus. Se taas vaatii vuosien terapian, siinä on isoja kysymyksiä ratkaistavana ensin.
Mahdollisuuksien mukaan hakijalle voitaisiin myös osoittaa muuta mielekästä työtä.
Syrjä-Turpeinen uskoo pitkän koulutuksen karsivan motiiveiltaan kyseenalaiset tai potentiaalisesti vaaralliset hakijat. Suurimmassa osassa seurakuntia perusisoskoulutus kestää koko vuoden, joissain useampiakin ja kokoontumisia on viikoittain. Lisäksi on useita viikonloppuleirejä.
– Meillä isoset ovat pääsääntöisesti itsekin nuoria ihmisiä, jotka ovat olleet vuosia mukana kirkon toiminnassa ja työntekijät tuntevat heidät henkilökohtaisesti. Isoskoulutus on sen verran vaativa ja pitkä koulutus, että se useimmiten karsii sellaiset pois, joilla ei ole kompetenssia vastaanottaa niin vaativaa tehtävää.
Syrjä-Turpeisen mielestä käytäntö voisi olla, että rikosrekisteriotetta pyydetään vasta, jos tietystä henkilöstä herää epäilyksiä.
– Isosia on kuitenkin 20 000 vuodessa, se olisi aikamoinen paperisota, jos kaikista pyydettäisiin.
Syrjä-Turpeinen uskoo, että hyvä koulutus takaa parhaiten myös asialliset ja turvalliset vapaaehtoistyöntekijät. Turvallisuutta hän lähtisikin yleisesti ottaen parantamaan kehittämällä vapaaehtoisten koulutusta.
– Pitkillä koulutuksilla on se etu, että opitaan tuntemaan vapaaehtoisia ja myös heidän motivaationsa. Rikosrekisteri ei voi olla ainoa juttu, mitä katsotaan.
Yhteisiä pelisääntöjä kaivataan
Rippileirille vaihtoehtoisia aikuistumisleirejä järjestävän Prometheus-leirin tuki ry:n puheenjohtaja Aatu Komsi sanoo, ettei heillä ole valmista kantaa oikeusministeriön ehdotukseen. Pienenä järjestönä Protu odottaa Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssin lausuntoa.
– Tässä nyt seurataan aika paljon sitä, mitä he tekevät. Ei lähdetä ainakaan vielä keksimään mitään omia käytäntöjä.
Komsin mukaan rikosrekisteriotteiden kysely voisi aiheuttaa taloudellisia, käytännöllisiä ja eettisiä ongelmia. Hän luottaa järjestön omaan arviointikykyyn rekrytoinnissa.
– Keväisin kaikille uusille ohjaajille järjestetään kolme viikonlopun mittaista koulutusta ja samalla heidän toimintaansa seurataan. Heidät myös haastatellaan.
Komsi ei itse tee arvioita, mutta luottaa, että ne on tehty vastuullisesti. Mitä, jos rikosrekisteriotteen esittäminen olisi pakollista ja ohjaajaksi hakisi esimerkiksi väkivaltarikoksista tuomittu?
– Riippuu tietenkin, minkälainen väkivaltarikos on kyseessä. Totta kai olisi hirveän hyvä, että ääritapaukset voitaisiin estää. Mutta toivon, että laki muotoillaan sellaiseksi, ettei se aiheuta halvaannuttavia byrokratiamääriä.
Komsin mukaan saattaisi olla mahdotonta tarkistaa vuosittain 400–500, joista noin sata aikuista, leiriohjaajan taustat.
– Luotamme asiantuntijatahoihin, jotka arvioivat, mikä on tässä asiassa kohtuus.
Komsin mukaan turvallisuus toteutuu parhaiten turvaamalla leiritilanne miettimällä toimintatapoja etukäteen. Tiimiläiset koulutetaan poikkeustilanteiden varalta ja yksikään ohjaaja ei jää kahden ison nuorisoporukan kanssa. Ohjaajia on noin yksi kahta leiriläistä kohti.
– Taustoista emme voi tietää, mutta pyrimme turvaamaan leiritilanteen.
Komsi esittää, että nuorisoleirien turvakysymyksistä olisi hyvä olla yhteiset käytännöt ja säännöt. Eri järjestöt voisivat vaihtaa kokemuksia ja luoda vähintään yhteiset suositukset.
uutiskirje 
