Teivo Teivainen alkoi viime kesänä järjestää kävelyretkiä, joilla tarkastellaan Helsinkiä maailmanpolitiikan näkökulmista. Torstain parikymmentä osallistujaa kerännyt kävely alkoi megafonipuheella Suomen pankin edessä.
Suomen pankki edusti joskus itsenäisyyttä ja suvereenia rahapolitiikkaa, Teivainen sanoi. Sitten Euroopassa alettiin puhua, että rahan hallinta täytyy ottaa pois poliitikkojen käsistä, muuten poliitikot luovat rahaa ja tekevät muita tyhmyyksiä kosiskellakseen kansaa vaalien alla.
Niinpä rahapolitiikka siirrettiin kansan kontrolloimasta eduskunnasta Euroopan keskuspankille.
Kävelijöiden edettyä Sofiankadulle englanniksi puhunut Teivainen sanoi, ettei pidä Suomea demokratiana sanan todellisessa mielessä.
– Ei ole kyse vain siitä, että päätöksenteko on viety ulkomaiseen tilaan. Koko Euroopassa rahapolitiikka on eristetty demokraattisesta kontrollista.
– Minusta on tietenkin hienoa, että meillä on suhteellisen vapaat vaalit ja niin edelleen, mutta se ei tarkoita, että äänestämämme ihmiset todellisuudessa kontrolloivat kaikkia tämän maan asioita.
”Suomalaiset yritykset ovat uusia kolonialisteja”
Kävelijät puhuivat kielipolitiikasta ja Suomen venäjänkielisestä vähemmistöstä Sofiankadulla, Suomen verisen sisällissodan traumoista Saksalaisen kirkon muistomerkillä ja siniristijihadismista Haaksirikkoisten patsaan juurella.
Kulkueen noustessa Tähtitorninmäelle Teivainen osoitti Stora Enson pääkonttoria ja sanoi, että suomalaiseen identiteettiin on ilmaantunut uusi komponentti: eri puolilla maailmaa suomalaisia yrityksiä pidetään uuden kolonialistisen vallan välineinä.
Buenos Airesissa ihmisoikeusaktivistit osoittivat mieltään Suomen suurlähetystöä vastaan, koska he pitävät Suomea siirtomaavaltana. Syynä ovat paperi- ja selluteollisuuden laajentumiseen liittyvät maakonfliktit.
Suomea vastaan käytettiin Argentiinassa samaa ”katuoikeuden” taktiikkaa kuin kiduttajia vastaan: aktivistit nimesivät väärintekijöitä ja kirjoittivat sloganeita heidän talojensa seiniin.
– Saattaa olla identiteetin kannalta kova kokemus, että me suomalaiset emme ole koskaan pitäneet itseämme kolonialisteina, mutta nyt joukko ihmisiä eri liikkeistä väittää, että te olette uusi siirtomaavalta, haluamme teidät ulos täältä.
Stora ensi tiedotti huhtikuun lopulla, että Brasilian maakonfliktit olisivat rauhoittuneet. Maattomien liike on kuitenkin jatkanut maavaltauksia ja kiistänyt, että yhtiö ja liike olisivat päässeet sopimukseen.
uutiskirje 
