Varhaiskasvatuksen ja peruskoulun rooli merkittävä
Koulutuksella saadaan yhteiskuntaan tehokkuutta ja kasvua, opetusministeri Krista Kiuru kertoi tiistaina Toimihenkilökeskusjärjestön STTK:n järjestämässä seminaarissa.
Ministeri perusteli koulutuksen tärkeyttä paitsi palkan määrällä myös työllisyydellä.
Ministerin mukaan perusasteen koulutuksen suorittaneista 40 prosenttia on työelämässä. Toisen asteen tutkinnon suorittaneista 70 prosenttia, korkeakoulutetuista 85 prosenttia on työllistyneenä.
Koulutuksesta ei tosin ole hyötyä, jos työtä ei ole tarjolla.
– Meillä on tällä hetkellä paljon käsipareja jotka eivät ole hyödyllisessä käytössä. Meillä on paljon ihmisiä, jotka voisivat tehdä työtä, jos sitä olisi tarjolla, Kiuru toteaa.
Kiurun mukaan koulutus on tärkeää opiskelijalle itselleen, mutta myös yhteiskunnan hyvinvoinnin ja tuottavuuden kasvun kannalta.
Kiuru hehkuttaa keskitettyä, maltillista palkkaratkaisua osana toimia, joilla päästään vaikeiden aikojen yli.
– Emme voi menestyä vain sillä, että palkkataso nousee hitaasti tai jopa laskee. Hyvinvointi voi syntyä pääsääntöisesti vain tuottavuuden noususta ja viennin kysynnästä. Koulutuksella on tässä tärkeä rooli. Juuri tuottavuuden nousu syntyy osaamisesta, joka syntyy vain koulutuksesta, Kiuru kertoo.
Ammattiyhdistysliike ja sen eteenpäin viemä solidaarinen palkkapolitiikka ovat edistäneet osaltaan kansalaisten tasa-arvoa. Kansainvälisestä aikuistutkimuksesta PIAAC:sta käy ilmi, että tasa-arvo on yhteydessä korkeaan koulutukseen ja yhteiskunnan tuottavuuteen.
Työ perustuu osaamiselle
Nykyajan töissä ei Kiurun mukaan ole sellaista, jossa ei tarvittaisi osaamista.
– Toisaalta ei ole sellaisia tehtäviä, joissa ei osaamisen tarvitsisi päivittyä tai kehittyä.
Perustaitojen merkitys kantaa kaikkein eniten. Erityisesti peruskoulussa ja varhaiskasvatuksessa luodaan ministerin mukaan jatkon kannalta mahdollisuudet työelämään.
– Ne ovat paljon tärkeämpiä, kuin toisen asteen koulutus tai korkeakoulutus yksin. Laadukkaalla perusopetuksella on merkittävä rooli siinä, miten jatkossa menee.
lehti 