PT:n Seija Ilmakunnas: Kaikki ongelmat eivät ratkea palkkamaltilla
Viime perjantaina solmittu työllisyys- ja kasvusopimus parantaa Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtajan Seija Ilmakunnaksen mukaan suomalaisen teollisuuden kilpailukykyä.
– Hintakilpailukyky paranee, koska palkankorotusten taso jää alle kilpailijamaiden tason.
Kaikkia suomalaisyritysten kilpailukykyongelmia tehty tupo ei kuitenkaan ratkaise. Ongelmana on edelleen esimerkiksi vientiteollisuuden kapea tuotevalikoima.
– Tästä syystä vientiteollisuuden haavoittuvuus kansainvälisen talouden häiriöille on ollut Suomessa erityisen suurta.
Ilmakunnaksen mielestä Suomessa ei pidä tuudittautua siihen, että miinuksella oleva reaalipakkakehitys ratkoisi tämän tyyppisiä ongelmia.
– Tähän ajankohtaan nyt tehty sopimus oli ihan hyvä. Puheet siitä, että tämän sopimuskauden jälkeen pitäisi jatkaa näin, eivät ole perusteltuja.
Ilmakunnas uskoo tupon parantavan myös työllisyyttä.
– Karkeat arviot noin 20 000 lisätyöllisestä ovat ihan perusteltuja. Tarkkaa arviota on vaikea tehdä, koska emme tiedä, mikä olisi ollut tehdyn sopimuksen vaihtoehto.
Uudet työpaikat syntyvät vientiteollisuuteen. Kotimarkkinoilla Ilmakunnas arvelee tupon vaikutuksen ostovoimaan vaatimattomaksi ja työllisyyteen jopa negatiiviseksi.
Julkisille aloille tupo tuo Ilmakunnaksen mukaan hyvää.
– Julkiset palvelut ovat työvoimavaltaisia ja työvoimakustannukset iso menoerä esimerkiksi kunnissa. Maltillinen palkkalinja helpottaa kustannuspaineita tällä sopimuskaudella.
Helpottaa hallituksen urakkaa
Hallituspuolue SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtajan Jouni Backmanin mukaan tupo helpottaa hallituksen talouspolitiikan tekoa jatkossa.
– Ilman tupoa olisi ollut paljon vaikeampaa. Nyt sopimuksen vakaus ja pitkäjänteisyys rauhoittavat tilannetta.
Backmanin mukaan tehty tupo vaikuttaa myös marraskuun lopun rakennepakettiin.
– Se vaikuttaa sekä lyhyellä että pitkällä tähtäimellä siihen, että muita toimenpiteitä ei tarvitse tehdä niin paljon. Jos miettii kasvupolitiikkaa ja työllisyyttä, hallitus olisi todennäköisesti joutunut tekemään lisää rakennetoimia sen lisäsi, mitä nyt on putkessa.
Backman perustaa ajatuksensa siihen, että talous- ja työllisyyskehitys olisi ollut huonompaa ja hitaampaa kuin se tupon jälkeen tulee olemaan.
– Ainakin kestävyysvajeen osalta olisi ollut paineita tehdä vielä lisää toimenpiteitä.
Kevättalvesta joudutaan Backmanin mukaan kuitenkin tekemään tasapainotoimenpiteitä.
– Toivottavasti tupon ansiosta syntyy sellainen talous- ja työllisyyskehitys, joka ei edellytä yhtä paljon julkisen talouden tasapainottamista, kuin ilman tupoa olisi tarvittu.
uutiskirje 
