Ennätystyöttömyyttä ja julkisen sektorin lamaannus: ”Oikeisto ollut hoitavinaan Euroopan taloutta”

Eurovaaliehdokkaat 2014

Vasemmistoliiton eurovaaliehdokkaan, 26-vuotiaan turkulaisen Li Anderssonin mielestä EU:n talouspoliittista suunta on muutettava kokonaan.

– Kaiken EU-politiikan tavoitteeksi on asetettava ihmisten perusoikeuksien kunnioittaminen, työehtojen parantaminen sekä julkisten palveluiden turvaaminen ja parantaminen, hän painottaa.

Hän vaatii myös unionin rakenteiden perinpohjaista demokratisointia. Siihen kuuluu EU-parlamentin aseman vahvistaminen.

– Komission kaltaisilla tahoilla, jotka eivät nauti minkään demokraattisesti valitun elimen luottamusta, on liikaa valtaa, hän sanoo.

– Parlamentille pitää antaa oikeus tehdä lakialoitteita sekä oikeus erottaa yksittäisiä komissaareja.

Raikastava ravistus

Anderssonin vaalikampanja on aloitettu ajoissa ja tehokkaasti. Hänellä on iso tukiryhmä, nimekkäitä politiikan ulkopuolisiakin tukijoita, kuten jalkapalloilija Timo Furuholm ja professori Jaakko Hämeen-Anttila, ja hän kiertää Suomea Lappiin asti. Kuluneella viikolla Anderssonin pääsi tapaamaan Kemissä ja Kajaanissa.

Andersson uskoo vasemmistoliiton menestykseen eurovaaleissa.

– Olen tosi luottavainen, hän sanoo.

Jo viime eduskuntavaaleissa ensikertalaisella meni hyvin: Hän nousi vasemmistoliiton listalla ensimmäiseksi varalle eduskuntaan Turun vaalipiirissä. Hän on myös aktiivinen toimija Turun kaupunginvaltuustossa.

Suomenruotsalainen Andersson tunnetaan asiaosaajana ja sanavalmiina ärsyttäjänä, jota vastustajatkin jo kunnioittavat. Esimerkiksi ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb (kok.) twiittasi taannoin Anderssonille kiitokset:

– Raikastava ravistus Li Anderssonilta. Olen eri mieltä melkein kaikessa, mitä hän sanoo. Hauskaa. Tätä me tarvitsemme Suomessa.

Erityisesti nuoremman polven vasemmistolaiset ovat innoissaan Anderssonin ehdokkuudesta.

– Vaalitilaisuuksissa on ollut paljon nuoria, mutta myös muita niin kuin pitääkin olla, hän sanoo.

Kampanjassa talousasiat ovat ne, joita hän painottaa ja niistä häneltä myös kysytään yleisötilaisuuksissa.

– Keskustelua on ollut talouskriisin ratkaisemisesta ja vasemmistoliiton linjauksista sen suhteen, ollaanko euron puolesta vai ei. Myös pankkituista kysytään. Ja sitä kysytään, miksi ihmeessä haluan Brysseliin.

– Olen sanonut viiden viime vuoden osoittaneen entistä selkeämmin, että europarlamentti on tärkeä politiikan foorumi myös vasemmistoliitolle. Oma rooli olisi tarjota vaihtoehto vallitsevalle poliittiselle linjalle.

Anderssonin kokemus on, että ihmiset ovat hyvinkin valveutuneita Euroopan talouskriisin suhteen.

– Tukipaketeista ja eurosta on puhuttu niin paljon. Ihmiset kuulla niistä lisää, hän sanoo.

Huonosti hoidettu pankkikriisi

Juuri talous on se, johon Andersson haluaisi päästä vaikuttamaan EU-parlamentissakin. Hän ilmoitti jo kampanjansa avajaisissa tavoitteekseen paikan parlamentin talous- ja rahavaliokunnassa.

– Näiden lisäksi ilmastopolitiikka sekä työelämään ja ihmisoikeuksiin liittyvät kysymykset ovat lähellä sydäntäni, hän sanoo.

Hänestä EU:n pankkikriisi on huonosti hoidettu.

– Kriisin syihin, eli pankkisektorin velkavivutukseen, yksityisen velan kasvuun ja rahaliiton huonosti toimivaan rakenteeseen, ei ole puututtu, hän sanoo.

– Sen sijaan oikeisto on väittänyt kriisin johtuvan huonosta taloudenhoidosta, ylivelkaantumisesta ja ylipaisuneesta julkisesta sektorista. Tästä johtuen kriisiä on oltu hoitavinaan julkisten menojen ja palkkojen leikkauksilla sekä yksityisten pankkien saatavien turvaamilla tukipaketeilla.

Andersson painottaa sitä, että käytännössä on turvattu finanssisektorin saatavat samaan aikaan, kun hyvinvointivaltiota ajetaan alas kaikkialla Euroopassa talouskurin nimissä.

– Rajuimmat iskut on annettu eteläiselle Euroopalle, jossa seurauksena on ollut ennätyskorkea työttömyys ja julkisen sektorin täydellinen lamaantuminen, hän muistuttaa.

Rikkinäinen rahaliitto

Andersson pitäisi kuitenkin kiinni eurosta.

– Rahaliitossa pysymisen edellytys on, että sen rakenteelliset ongelmat korjataan, hän tarkentaa ja vaatii aloittamaan kriisimaiden velkajärjestelyt.

– Euroopan keskuspankin pitää voida suoraan myöntää lainoja jäsenmaille ja pankkeja on puhdistettava roskalainoista. Pankkeja on myös pilkottava toiminnan mukaan niin, että spekulativista sijoitustoimintaa ja tavallista pankkitoimintaa harjoittavat pankit erotetaan toisistaan.

Lisäksi Andersson vaatii selvittämään keinoja, joilla rahaliiton jäsenmaiden yli- ja alijäämiä on mahdollista tasata maiden välillä.

– Mikäli rakenteellisia uudistuksia ei tehdä, on parempi purkaa koko nykyinen rahaliitto, hän sanoo.

EU:n kehittämistä liittovaltioksi Andersson vastustaa.

– Vastustan unionin, erityisesti rahaliiton nykyistä kehitystä. Siinä lisätään valtioiden säästöohjelmia rangaistusten uhalla ja viedään valtaa demokraattisilta elimiltä Brysseliin komissiolle ja Frankfurtiin Euroopan keskuspankille. Näin luodaan unionia, joka on olemassa pankkeja ja omistavaa luokkaa varten, ja jolle työttömyys, terveyserot ja ympäristötuho eivät ole poliittisia ongelmia. Tämän suunnan haluan muuttaa.

Tuhannen miljardin puhallus

Andersson muistuttaa siitä, että harmaa talous kytkeytyy veroparatiiseihin ja korruptioon.

– EU-maiden verotus vuotaa noin 1 000 miljardia euroa vuodessa, mihin meillä ei yksinkertaisesti ole varaa, hän sanoo ja luettelee korjauskeinoja:

– Pankkisalaisuus on murrettava ja siirryttävä automaattiseen verotietojen vaihtoon. Maakohtaista kirjanpitoa on otettava käyttöön koko unionin alueella. Lisäksi veronkierrosta pitää seurata rikosoikeudellinen tuomio.

Hän vaatii tiukempaa valvontaa työmarkkinoiden hämäräbisneksille.

– Näin alipalkkaus ja työturvallisuusrikokset eivät leviä, hän sanoo ja paheksuu sitä, että komissio hyökkää kilpailuneutraliteettiperiaatteen varjolla julkista sektoria vastaan.

– Vähintäänkin samaa tarmoa haluaisin nähdä harmaan talouden bisneksiä vastaan, jotka saavat epäreilua kilpailuetua, sillä etteivät noudata lakeja.

Andersson ei rajoittaisi EU:n sisällä tapahtuvaa muuttoliikettä tai sen ulkopuolelta tulevaa maahanmuuttoa.

– EU:n sisällä on velvoitettava jäsenmaita valvomaan kansallisesti, että kaikille työntekijöille maksetaan lain edellyttämä palkka. Vuokratyöntekijöille ja lähetetyille työntekijöille on taattava samat oikeudet kuin muillekin työntekijöille, hän sanoo.

Hänestä sopimusten määrittämän palkkatason turvaamiseksi ja laittoman palkkadumppauksen estämiseksi on siirryttävä kohti Hollannissa käytössä olevaa ketjuvastuuta.

– Koko Euroopan suunnan kääntämiseksi tarvitaan myös yhteistyötä ammattiliittojen kanssa, joukkokanneoikeutta ja mahdollisesti ylikansallisia työtaisteluita.

Hänestä erityisen paljon työtä on EU:n ulkopuolelta tulevien siirtolaisten oikeuksien parantamisessa.

– Euroopan rajavalvontaviranomaisen Frontexin tulee siirtolaisten vainoamisen sijaan keskittyä esimerkiksi huumeiden ja aseiden viennin estämiseen sekä kauppatullien noudattamisen valvontaan, hän ehdottaa ja vaatii Euroopan oleskelulupakäytäntöjen tekemistä helpommiksi.

– Dublin-asetuksesta, joka velvoittaa turvapaikanhakijan ensimmäisen saapumismaan käsittelemään turvapaikkahakemuksen, on luovuttava viipymättä.

Mitä työntekijöiden oikeuksia EU-tasolla lähtisit ensimmäisenä ajamaan?

– On säädettävä, että maakohtaisia työehtoja on aina noudatettava riippumatta siitä, onko kyseessä vuokraduunari, lähetetty työntekijä tai joku muu. Lisäksi alipalkkaus on kriminalisoitava koko EU:n tasolla, työsuojelulainsäädäntöä kehitettävä ja lakko-oikeuden rajoituksia purettava.

Heikot ilmastotavoitteet

Anderssonin mielestä EU:n ilmastotavoitteet eivät ole riittävät.

– Komission alkuvuoden linjaukset tarkoittivat käytännössä tavoitetason madaltamista EU:ssa, hän suree.

Komissio linjasi tuolloin EU:n tavoitteeksi vähentää kasvuhuonepäästöjä vähintään 40 prosenttia vuoden 1990 tasosta sekä lisätä uusiutuvan energian osuuden 27 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Komissio myös luopui sitovasta tavoitteesta energiatehokkuuden lisäämisestä. Andersson pitää energiatehokkuutta yhtenä tärkeimmistä energiapolitiikan osa-alueista.

Andersson nostaisi tavoitteen vähintään 60 prosenttiin, jotta ilmaston lämpeneminen saadaan pidettyä alle ilmastotieteen kriittisen rajan – kaksi astetta esiteollisesta ajasta.

– Lisäksi EU:n puitteissa luotu päästökauppajärjestelmä on osoittautunut täysin epäonnistuneeksi tavaksi vähentää päästöjä. Hiilellä tuotetun energian hinta on pysynyt niin matalana, että yrityksillä ja valtioilla ei ole kannusteita vähentää päästöjä. Hiilen hinnan nostamiselle on akuutti tarve.

Ihmisoikeuksia

Andersson ei tiivistäisi EU:n ulko-ja turvallisuuspolitiikkaa.

– Jäsenmaiden valtuudet oman ulko- ja turvallisuuspolitiikan osalta on säilytettävä, hän painottaa.

– Kehitettävää tosin on. EU:n on oltava ihmisoikeuksien puolustaja ja rauhanvälittäjä kaikkialla maailmassa. Asekauppaa kriisimaiden ja ihmisoikeusloukkaajien kanssa on rajoitettava. EU:n ja Naton yhteistyötä ei pidä tiivistää vaan kehittää EU:n yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa ensisijaisesti diplomatian ehdoin.