Suomen hallitus etsii parhaillaan Säätytalolla tilkettä vuotavaan valtion kassaan. Ammattiliitto Pron teollisuussektorin johtajan Markku Palokankaan mukaan työllisyysasteen nosto ja työttömyyden vähentäminen on tähän kestävä keino.
Lisäksi hän kehottaa blogissaan laajentamaan veropohjaa, missä keskeistä on puuttua harmaan talouden eri muotoihin. Harmaa talous maksaa Suomelle jopa 10–14 miljardia euroa vuodessa, yli viidenneksen valtion budjetin loppusummasta. Verotuloja valtio menettää vuodessa 4–5 miljardia euroa.
Palokangas viittaa luvuissa eduskunnan tarkastusvaliokunnan vuonna 2010 julkistamaan tutkimukseen Suomen kansainvälistyvä harmaa talous.
Tammikuussa 2012 hallitus antoi periaatepäätöksenä toimintaohjelman tehostetusta harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnasta. Vuoteen 2015 ulottuva ohjelma sisältää 22 eri hanketta. Maaliskuun 2013 kehysriihessä hallitus päätti vielä lisätoimista.
Toimenpiteistä on toteutettu muun muassa pakollinen veronumero rakennusalalla ja kuitinantovelvollisuus käteiskaupassa.
”Nämä ovat hyviä arjessa näkyviä esimerkkejä, mutta niillä ei päästä puuttumaan monikansallisten yritysten toimintaan. Siihen tarvitaan vähintäänkin EU-tasoisia toimia”, Palokangas huomauttaa.
Satoja yhtiöitä veroparatiiseissa
Suomen 20 liikevaihdoltaan suurimmalla yrityksellä oli vuonna 2013 noin 230 tytäryhtiötä veroparatiiseissa. Kaikkiaan suomalaisyrityksillä on veroparatiiseissa noin 440 tytäryhtiötä.
Jopa 70 prosenttia Helsingin pörssissä käytävästä arvopaperikaupasta tapahtuu hallintarekisterissä, jossa sijoittaja voi piiloutua nimettömän omistuksen taa. Tietoa ei ole, kuka tai ketkä omistavat suomalaiset yhtiöt tältä osin eli ketkä todellisuudessa käyvät kauppaa.
Palokankaan mukaan valtion ja suomalaisen veronmaksajan etu on, että hallintarekisterit ovat avoimia. Valtiovarainministeriön 2009 käynnistämä hallintarekisterin laajentamishanke on viemässä tilannetta päinvastaiseen suuntaan. Jos hallintarekisteri laajenisi, veronkierto ja osakkeiden omistusten salaaminen muuttuisivat Suomessa entistä helpommiksi. Hallituksen pyrkimyksiin nähden vaikutus on täsmälleen päinvastainen.
Poliittinen tahto ratkaisee
Palokangas jatkaa, että suomalaisilla yhtiöillä ja säätiöillä on veroparatiiseissa talletuksia ja sijoituksia ja yksityishenkilöillä arvopapereita, esimerkiksi osakkeita. Suomalaisilla yksityishenkilöillä on myös arviolta 450 miljoonan euron korkosijoitukset eurooppalaisissa veroparatiiseissa, suurelta osin Sveitsissä ja Luxemburgissa. Arvion mukaan suomalaisilla voi olla veroparatiiseissa jopa 5,1 miljardia euroa.
”Tähän osaan harmaata taloutta puuttuminen toisi puuttuvia euroja valtion kirstuun. Löytyykö siihen aitoa poliittista tahtoa, on kokonaan toinen kysymys. Halukkuutta mitataan pian valtiovarainministeriön juuri asettaman työryhmän työssä.”
Palokangas muistuttaa, että myös EU:n parlamentissa väännetään kättä veroparatiisien suojelijoiden ja niiden purkamista ajavien välillä.
”Tähän voimasuhteeseen voi jokainen vaikuttaa toukokuun EU-vaaleissa.”
uutiskirje 
