KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Meneillään on hyvinvointivaltion joukkomurha

– Miksi ay-liike pitää kiinni sosiaalisesta dialogista, kun työnantajat ovat siitä vetäytyneet? Ainoa tulos on turhautuneet ay-toimitsijat: nytkään ei saavutettu mitään, sanoo Asbjörn Wahl.

– Miksi ay-liike pitää kiinni sosiaalisesta dialogista, kun työnantajat ovat siitä vetäytyneet? Ainoa tulos on turhautuneet ay-toimitsijat: nytkään ei saavutettu mitään, sanoo Asbjörn Wahl. Kuva: Jarno Mela

Hyvinvointivaltiota revitään vähitellen kappaleiksi, sanoo norjalainen tutkija ja ay-vaikuttaja Asbjörn Wahl.

Arto Huovinen
19.4.2014 9.48

Asbjörn Wahl johtaa Norjassa kampanjaa hyvinvointivaltion puolustamiseksi. Hän on tutkinut aihetta paljon ja kirjoittanut siitä kirjan. Nykytilannetta hän ei parhaalla tahdollakaan kykene näkemään kovin valoisana:

– On meneillään hyvinvointivaltion joukkomurha. Hyvinvointivaltio ei ole pelkästään kaatumassa, vaan se on jo kaatunut niissä Euroopan maissa, joihin kriisi on kovimmin iskenyt. Pahin tilanne on tietysti Kreikassa, mutta valtavia leikkauksia on tehty myös Irlannissa, Portugalissa ja Italiassa, ja vyönkiristyspolitiikkaa harjoitetaan kaikkialla.

Wahl sanoo, että hyvinvointivaltiota revitään vähitellen kappaleiksi. Vyönkiristyspolitiikka on tehokasta varallisuuden uudelleen jakamista.

– Meneillään on julkisen sektorin alasajo, massiivisia hyökkäyksiä eläkkeitä ja sosiaaliturvaa vastaan ja kriisimaissa troikan (EU:n komissio, Euroopan keskuspankki ja Kansainvälinen valuuttarahasto IMF) painostamana julkisen omaisuuden pakkoyksityistäminen.

Tämä ei Wahlin mukaan kuitenkaan tarkoita sitä, että jouduttaisiin takaisin hyvinvointivaltiota edeltäneeseen tilanteeseen. Terveys-, koulutus- ja sosiaalipalvelut eivät häviä, sillä yhteiskunta ja työnantajat tarvitsevat koulutettuja työntekijöitä.

– Ongelma on se, että ne kasvavassa määrin yksityistetään ja alistetaan markkinoille. Niiden käytöstä täytyy maksaa enemmän. Varakkaat voivat käyttää parempia palveluja, ja muiden on käytettävä heikkolaatuisempia julkisia palveluja.

Miten tässä näin kävi?

Milloin tapahtui muutos, jolloin hyvinvointivaltion nousu alkoi taittua sen tuhoksi?

Wahl sanoo, että muutoksen siemenet kylvettiin jo 1970-luvulla.

– Toisen maailmansodan jälkeen oli pitkä kausi, jolloin talouskasvu oli vakaata. Oli erityiset historialliset suhteet, voimatasapaino, jossa ay-liikkeellä oli vaikutusvaltaa.

– Suuri osa ay- ja työväenliikkeestä ajatteli, että samanlainen kehitys jatkuu ja jatkuu. Monet näkivät tämän reformistisena tienä sosialismiin, niin että talous kasvaa poliittisen kontrollin ja sääntelyn valvomana.

– Mutta sitten heitä kohtasi yllätys, kun talouskriisi tuli takaisin. Taloutta ei siis ollutkaan saatu tarpeeksi kontrolliin.

Kriisi antoi Wahlin mukaan työnantajille mahdollisuuden käydä offensiiviin. Samoihin aikoihin uusliberalistit kehittivät ideologian, jota tarvittiin hyökkäyksen jatkamiseen. Margaret Thatcher, Ronald Reagan ja muut alkoivat purkaa talouden sääntelyä ja päästä eroon pääomien kontrolloimisesta.

Wahl toteaa, että koko maailmassa nähtiin valtava varallisuuden uusjako työltä pääomalle vuosien 1975 ja 2006 välillä, ja tämä jatkuu edelleen. Palkkojen osuus kansantulosta pienenee jatkuvasti.

EU heijastaa voimasuhteitaan

Mikä on ollut EU:n rooli kehityksessä?

Wahl sanoo, että suuri osa EU:n instituutioista ja sopimuksista on luotu tällä samalla aikakaudella.

– EU on enemmän tai vähemmän rakennettu uusliberalismin aikakaudella ja se heijastaa tätä kehitystä. Ei voi siis sanoa, että EU itsessään on paha, vaan se heijastaa sitä voimatasapainoa, joka oli sen kehittyessä ja joka Euroopassa on tänään. Tämän vuoksi EU:sta on tullut niin vahvasti uusliberalistinen.

– Euroopassa on meneillään sota työläisiä vastaan, sanoo Wahl, joka toimii Norjan kunta-alan työntekijöiden liiton neuvonantajana, Kansainvälisen kuljetusalan työntekijöiden liiton (RTW) yhden jaoston varapuheenjohtajana sekä ay-väen epävirallisen Forum Social Europen koordinaatioryhmässä.

Sodalla Wahl tarkoittaa säästöpolitiikkaa, työmarkkinoiden sääntelyn purkamista sekä työehtoihin, sosiaalisiin oikeuksiin, palkkoihin ja eläkkeisiin kohdistuvia hyökkäyksiä. Hän sanoo, että työehtosopimukset on jo pantu sivuun suunnilleen kymmenessä Euroopan maassa, joiden joukossa on Länsi-Euroopankin maita.

– Vyönkiristystä ei mielestäni harjoitetakaan talouskasvun tai työpaikkojen luomiseksi, vaan ennen kaikkea ay-liikkeen tuhoamiseksi. On käynnissä shokkihoito, joka on saavuttamassa tavoitteensa.

Uusliberalismin sementointi

EU:ssa on hyvin vaikea muuttaa instituutioita, huomauttaa Wahl. Kun valtiot suojaavat perustuslakejaan määräenemmistöillä, EU:ssa tarvitaan sata prosenttia, kaikki 28 jäsenvaltiota perussopimusten muuttamiseen.

– Tämä sementoi uusliberalismin Euroopan taloudelliseksi malliksi.

– EU:ssa viime vuosina tehtyjen institutionaalisten muutosten tuloksena on yhä autoritaarisempi unioni. Samalla jako ydinmaiden ja periferian välillä on syventynyt. Jotkut kollegat Itä- ja Etelä-Euroopasta sanovat jopa, että ydinmaat ovat kolonisoineet heidät.

Mutta Wahlin mukaan myös ay-liikkeessä itsessään on sisäisiä ideologisia ja poliittisia esteitä muutokselle. Yksi niistä on sosiaalisen kumppanuuden ja sosiaalisen dialogin perintö.

– Miksi ay-liike pitää kiinni sosiaalisesta dialogista, kun työnantajat ovat siitä vetäytyneet? Ainoa tulos on turhautuneet ay-toimitsijat: nytkään ei saavutettu mitään.

EU:n komission ja työnantajien puhe sosiaalisesta kumppanuudesta on Wahlin mielestä vain tyhjiä sanoja ay-liikkeen vaimentamiseksi ja sen tuen saamiseksi.

Torstaina 17.4. ilmestyneessä Kansan Uutisten Viikkolehdessä Asbjörn Wahl puhuu myös EU:n ja USA:n vapaakauppasopimuksesta.
Osta pääsiäisen muhkea näköislehti Lehtiluukusta.

ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela.

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

Eduskunta keskusteli valtioneuvoston puolustusselonteosta täysistunnossa Helsingissä 18. kesäkuuta 2025.

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

Uusimmat

Kruszynianyn moskeijan talonmies Dzemil Gembicki toivottaa tervetulleiksi vieraat, jotka haluavat kuulla Puolassa kuusi vuosisataa eläneistä muslimeista. 200 vuotta vanhan puurakennuksen suunnittelivat juutalaiset arkkitehdit.

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

Orgaanista jätettä kompostoidaan yhteisön johtamassa jätehuollossa Sesdanin kylässä Giayarissa.

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

Zimbabwelainen pienviljelijä Migren Matanga hirssipellollaan.

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela.

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Rukoilen: Älä äänestä demareita

 
02

Velkaongelmaa ylläpidetään ja ratkotaan käppyröillä, jotka eivät kestä kriittistä tarkastelua

 
03

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
04

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

 
05

Onko Jussi Halla-aho fasisti?

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

29.06.2025

Samuli Laihon trilleri Pelon piiri on juuri niin jännittävä kuin sen nimi lupaa

28.06.2025

Rukoilen: Älä äänestä demareita

28.06.2025

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

28.06.2025

Väinö Linnan klassikko valtaa Pyynikin

27.06.2025

Neljä nostoa sotilasliiton huippukokouksesta – Nato suostui Trumpin saneluun

27.06.2025

Toisenlaista väenmusiikkia – iskelmällisyyden, ryyppylaulujen ja popin nollari

27.06.2025

Velkaongelmaa ylläpidetään ja ratkotaan käppyröillä, jotka eivät kestä kriittistä tarkastelua

27.06.2025

33-vuotias vasemmistolainen on vahvoilla New Yorkin seuraavaksi pormestariksi – Näin KU:n toimitus analysoi tilannetta

26.06.2025

Vasemmistoliitto kiittää Helsingin kunnianhimoista ilmastotavoitetta: Päästöt 85 prosenttia alas viidessä vuodessa

26.06.2025

Orpon hallitus leikkaa erityisesti nuorilta: Varsinkin opiskelijat ovat köyhtyneet

25.06.2025

Pääkirjoitus: Kyse on kokonaisturvallisuudesta – Kuolleella planeetalla ei tehdä mitään ohjuksilla, miljardiomaisuudella ja velattomalla julkisella taloudella

25.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään