Perustuslain 17. pykälän mukaan jokaisella on oikeus käyttää suomen tai ruotsin kieltä asioidessaan viranomaisten kanssa. Perustuslaissa ei vaadita keneltäkään ruotsin taitoa, laissa ei sanota mitään kielten opiskelusta. Perustuslaki määrittelee meidän oikeutemme, ei velvollisuuksiamme.
Miksi ruotsinkielisten oikeudet ovat meidän suomenkielisten velvollisuuksia? Tarvitseeko jokaisen virkamiehen osata ruotsia?
Ruotsinkieliset sijoittuvat alueellisesti pienelle alueelle (muutama rannikkoalue). Miksi me emme kielikouluta suoraan viranomaisia alueellisesti? Tai tarjoa tulkkipalveluja ruotsinkielisille, kuten suomenkielisille Tammisaaressa terveyskeskuksessa riikinruotsalaisen lääkärin vastaanotolla (Ilta-Sanomat 23.7.: ”Lääkäri puhui vain ruotsia.”).
Perustuslaissa mainitaan suomen ja ruotsin kielet, siinä ei sanota mitään kaksikielisyydestä. Meille pakkosyötetään jo pienestä pitäen, että olemme kaksikielisiä, joka ei pidä paikkaansa. Suurin osa meistä suomalaisista on yksikielisiä, siis suomenkielisiä.
Yksilön kaksikielisyys tarkoittaa kahden kielen hallitsemista sujuvasti täysin tai lähes äidinkielen tavoin. Ruotsinkielisiä on Manner-Suomessa 4,9 prosenttia (1 % heistä ei osaa suomea). Folktingetin kyselytutkimuksessa suomenruotsalaisista 2 prosenttia ilmoitti, että suomen kieli on heille äidinkielen vertainen kieli. Meille on vuosikymmeniä hoettu, että me olemme kaksikielisiä, mutta totuushan on, että vain muutama prosentti meistä on kaksikielisiä (suomi-ruotsi). Enemmistö (89,7 %) meistä puhuu suomea äidinkielenään.
Pakkoruotsi on tullut 1970-luvulla peruskoulu-uudistuksen myötä RKP:n ja keskustan lehmänkauppojen seurauksena. 1970-luvulla peruskoulu-uudistusta tehtäessä kouluhallituksen ruotsinkielisen osaston edustaja perusteli pakollista ruotsia seuraavasti: ”Suomen kaltaisessa maassa pienen vähemmistön on pakko oppia valtaväestön kieli eli suomi, jos haluaa työtä pienen kotipaikkansa ulkopuolelta – varsinkin ruotsinkielisellä rannikolla. Ruotsinkielisiltä lapsilta kuluu siihen valtavasti aikaa ja voimia. Jos suomenkielisillä ei olisi tätä vastaavaa rasitetta, he voisivat käyttää aikansa ja voimansa hyödyllisemmin esimerkiksi englantiin tai matematiikkaan, jolloin ruotsinkieliset lapset joutuisivat epäoikeudenmukaiseen asemaan” (opetusneuvos Asseri Joutsimäki, Opettaja-lehti 10/2004).
Kansalaisaloitteeseen ”Ruotsinkieli valinnaiseksi oppiaineeksi kaikilla kouluasteilla” kerättiin tarvittava määrä nimiä ja se jätetään eduskunnan käsittelyyn. Mielenkiinnolla saamme seurata kansanedustajien äänestämistä pakkoruotsista, jonka enemmistö suomalaisista haluaa poistaa. Taloustutkimus Oy:n tekemän tutkimuksen (2013) mukaan liki 65 prosenttia suomalaisista haluaa ruotsin kielen vapaaehtoiseksi kaikille suomenkielisille.
Ruotsin kieli pitää laittaa samalle tasolle muiden vieraiden kielten kanssa, valinnaiseksi.
uutiskirje 
