Oppivelvollisuusiän nostamista 17 vuoteen koskeva lakiesitys lähti torstaina lausuntokierrokselle SDP:n ja kokoomuksen riidellessä tulisesti asiasta.
– Oppivelvollisuuden pidentäminen on merkittävä uudistus, kehuu opetus- ja viestintäministeri Krista Kiuru (sd.).
Kiurun mukaan ikärajan nostolla varmistetaan jokaiselle nuorelle opiskelupaikka toisen asteen tai siihen valmistavassa koulutuksessa perusasteen päättymisen jälkeen.
”Työmarkkinatkin vaativat”
– Tuhannet nuoret ovat tähän asti, vuosi vuoden jälkeen, jääneet tyhjän päälle peruskoulun päättämisen jälkeen. Samaten keskeyttämisongelma on ollut merkittävä. Pidentämisen mahdollisuudet näiden ongelmien ratkaisemisessa ovat merkittävät. Siksi olen iloinen, että ongelmiin on nyt, liian pitkän odottamisen jälkeen, vihdoin tartuttu tehokkaalla ja konkreettisella esityksellä.
Kiurun mukaan esitys on vastaus paitsi syrjäytymisen ehkäisemiseen, myös vastaus työmarkkinoiden murrokseen.
– Pelkkä perusopetuksen suorittaminen ei takaa nuorelle paikkaa työelämässä eikä vastaa työelämän nykyisiin vaatimuksiin. Toisen asteen tutkinnon suorittaminen on käytännössä työmarkkinoille pääsyn ja jatko-opintojen perusedellytys. Uudistuksella pyritään ohjaamaan ja varmistamaan koko ikäluokan pääsy perusasteen jälkeisiin opintoihin ja näin edistämään työllistymistä.
”Joutaa roskakoriin”
Kokoomus on asiasta täysin toista mieltä.
– Ehdotus on monin tavoin epäkelpo ja jopa haitallinen lääke syrjäytymisvaarassa oleville nuorille. Pakkovuosi ei poista syitä, joiden takia oppimiskyvyssä tai motivaatiossa on puutteita, tai estä sitä, että opetuksesta pinnataan tai opinnot keskeytetään. Eikä esityksellä muuteta myöskään sitä, että ammatillisen koulutuksen aloituspaikkoja on lisäyksistä huolimatta Helsingissä ja muualla Uudellamaalla liian vähän, kansanedustajat Sari Sarkomaa ja Raija Vahasalo tyrmäävät.
Kokoomuslaisten mukaan esitys ei edes auta ilman koulutuspaikkaa ja syrjäytymisvaarassa olevia nuoria. Melkein koko sen toteuttamiseen tarkoitettu rahamäärä esitetään käytettäväksi ilmaisiin oppimateriaaleihin lukiossa ja ammatillisissa oppilaitoksissa. Tämä ei kokoomusedustajien mukaan ole niukkojen voimavarojen viisasta kohdentamista.
Voimavarat olisi suunnattava oppimisongelmien varhaiseen havaitsemiseen ja ennaltaehkäisyyn sekä opetuksen, oppilaanohjauksen ja oppilashuollon kuntoon laittamiseen, linjaavat Sarkomaa ja Vahsalo.
Hallituksen esityksen on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2015.