Yli 90 prosenttia suomalaisista poliitikoista haluaa puolustaa pohjoismaista hyvinvointimallia EU:ssa. Tämä käy ilmi JHL:n teettämästä tutkimuksesta, joka kartoittaa poliittisten vaikuttajien ja päättäjien näkemyksiä eurovaalien teemoista.
Väittämän ”Suomen tulee puolustaa EU:ssa pohjoismaista hyvinvointivaltiomallia” kanssa oli täysin samaa mieltä 58 prosenttia ja jokseenkin samaa mieltä 34 prosenttia vastaajista.
Suomalaisten omaa mallia pidetään erinomaisena vientituotteena, sillä väittämän ”Suomalainen hyvinvointivaltiomalli on hyvä vientituote Euroopassa” kanssa täysin samaa mieltä oli 41 prosenttia ja jokseenkin samaa mieltä 41 prosenttia vastaajista.
Puolueiden välillä on kuitenkin suuria eroja. SDP:n, vasemmistoliiton ja vihreiden parissa täydet 100 prosenttia vastaajista pitää hyvinvointimallia oivallisena vientituotteena. Keskustassa samaa mieltä on 94 prosenttia, RKP:ssä ja kristillisdemokraateissa 83 prosenttia ja perussuomalaisissa 81 prosenttia vastanneista.
Kokoomuksessa hyvinvointimallin vientipotentiaalin näki 72 prosenttia vastaajista. Siis enemmän kuin joka neljäs kokoomusvaikuttaja on asiasta toista mieltä.
Päättäjätutkimukseen kutsuttiin osallistumaan suomalaisia politiikan aktiiveja. Vastaajat, joita oli 1 362, ovat eurovaaliehdokkaita, kansanedustajia, politiikan taustavaikuttajia, kunnanvaltuutettuja ja puoluepiirien luottamushenkilöitä. Tutkimuksen toteutti Aula Research maalis-huhtikuussa ammattiliitto JHL:n toimeksiannosta.
Sosiaalisella Euroopalla kysyntää
Palveluiden saatavuuden turvaaminen EU:n peruslainsäädännöllä sai kannatusta lähes kaikista puolueista. Sitä kannatti 74prosenttia kaikista vastaajista, vankimmin vasemmistoliiton, SDP:n, vihreiden ja keskustan vaikuttajat.
Tässäkin asiassa kokoomuksen vaikuttajien parissa väittämä jakoi mielipiteitä. Kokoomuslaisista 46 prosenttia kannatti julkisten palveluiden saatavuuden turvaamista ja 31 prosenttia vastusti.
JHL:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta tulkitsee tutkimuksen tuloksia niin, että myös päättäjien enemmistö haluaa unionista muutakin kuin elinkeinoelämän ehdoilla toimivan sisämarkkinan.Sosiaalisella Euroopalla on kova kysyntä.
– Nyt pitää miettiä EU:n mahdollisuuksia estää jäsenmaiden välistä verokilpailua, jotta julkiset palvelut voidaan rahoittaa ja niiden saatavuus turvata.Yksi hyvä keino olisi kehittää pääomaliikkeiden verotusta, kuten EU-tason rahoitusmarkkinaveroa.
lehti 