Hallituksen leikkaukset säästävät opetuksesta.
Opettajien Ammattijärjestön puheenjohtaja Olli Luukkainen on kauhuissaan opetusalan historiallisen kovista leikkauksista.
– Tätä menoa maine maailman osaavimpana kansana on pelkkä vitsi, Luukkainen tuohtuu.
Ennen kevään kehysriihtä hallitus päätti leikata esi- ja perusopetuksesta 600 miljoonaa euroa. Toisen asteen koulutuksesta säästetään 500 miljoonaa euroa.
Tämän kevään kehysriihessä hallitus niisti perusopetuksen laadun parantamisesta 57 miljoonaa euroa. Käytännössä tämä tarkoittaa ryhmäkokojen kasvamista.
Erityisopettajilta leikataan 13 miljoonaa euroa ja heitä korvataan koulunkäyntiavustajilla.
– Jo nyt sivistysvaliokunnassa ollaan todettu, että kaikki erityisoppilaat eivät saa heille tarkoitettua erityisopetusta. Siitä saadaan olla huolissaan, eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Raija Vahasalo (kok.) toteaa UP-Uutispalvelulle.
OAJ:n tekemien laskelmien mukaan leikkaukset vastaavat 23 000 ammatillisen koulutuksen opiskelijapaikan vähentämisestä. Määrä on noin 15 prosenttia ammatillisen koulutuksen oppilasmäärästä. Vaihtoehtoisesti sama säästö saadaan leikkaamalla 38 000 lukion opiskelijan oppilaspaikat, joka vastaa 36 prosenttia kaikista lukion opiskelijoista.
Lukioiden haettava toimilupaa
Valtiovalta on Luukkaisen mukaan kaavailemassa muutosta lukioiden toimilupiin. Tähän mennessä kunnat ovat saaneet päättää, järjestävätkö ne alueellaan lukiotason opetusta.
– Jatkossa lukioiden pitää anoa toimilupaa. Jotta toimiluvan saa, lukiossa pitää olla vähintään 500 opiskelijaa, Luukkainen toteaa.
Lukiot voivat järjestää opetuksen eri toimipisteisiin. Lukioiden hallinnollisella yhdistämisellä haetaan säästöjä. Tosin hallinnollinen henkilökunta käsittää tavallisesti rehtorin ja koulusihteerin.
Erityislukiot kyykkyyn
Raija Vahasalo on huolissaan erityislukioista, joiden rahoituksesta on päätetty leikata puolet. Taloudellisen lisärasitteen tuo sääntö, jonka mukaan valtionosuudet kattavat lukio-opinnoista vain kolme vuotta. Sen ylitse menevän ajan rahoittaa joku muu, esimerkiksi kunta.
– Se on hankalaa etenkin urheilulukioissa opiskeleville. Kun he reissaavat kisamatkoilla ympäri maailmaa, opiskelu venyy väkisinkin, Vahasalo tietää.
Opetuksen laadusta tingitään
OAJ on huolissaan säilyvätkö toisen asteen koulutuksessa laatu, saavutettavuus ja alueellinen tasa-arvo. Lukioiden mahdollinen vähentäminen aiheuttaa ongelmia aineenopettajille, jotka joutuvat täyttämään työpäivänsä siirtymällä päivän mittaan lukiosta toiseen.
Vahasalo pelkää epäpätevien opettajien määrän lisääntyvän.
– Koulutus on kokonaisuus, joka on yhtä vahva kuin sen heikoin lenkki. Jos peruskoulun opetuksen laatu heikentyy, ei auta, vaikka myöhemmissä vaiheissa opetus olisi kuinka laadukasta tahansa, hän toteaa.
uutiskirje 
