Sosiaalipolitiikka ei kuulu Euroopan unionin toimivaltaan, vaan se on EU:n perussopimuksen mukaan jäsenmaiden asia. Siitä huolimatta EU-komissio on osoittanut lisääntyvää harrastusta jäsenmaiden, myös Suomen työeläkejärjestelmiin.
Johtaja Jaakko Kiander eläkevakuutusyhtiö Ilmarisesta yhdistää komission kiinnostuksen kasvun Euroopan talouskriisiin. Sen myötä on lisätty jäsenmaiden julkiseen talouteen kohdistuvaa koordinaatiota.
Eläkkeet ovat sosiaalipolitiikkaa, mutta samalla eläkerahastot ovat osa julkista taloutta, valtiontalouden ja kuntatalouden ohella.
– Finanssipolitiikan koordinaation tiukentuessa on huomattu, että sosiaalipolitiikka on keskeinen osa finanssipolitiikkaa. Tätä kautta se tulee myös komission valvonnan ja suositusten piiriin.
Komission vakioneuvo jäsenmaille on ollut eläkeiän nostaminen. Kiander näkee komission ohjeistuksessa halua harmonisoida EU-maiden eläkejärjestelmiä.
Komission ohje eläkeiän nostamisesta perustuu samaan kuin suomalaisessa keskustelussa. Eläkeiän nostaminen on tarpeen, koska ihmisten elinikä pitenee.
Komissiolle on mennyt huonosti perille suomalaisten virkamiesten vakuuttelu, että meikäläiseen eläkejärjestelmään sisältyy korjausautomaatti. Eläkkeitä leikkaava tai työvuosia lisäävä ns. elinaikakerroin pitää huolen siitä, etteivät eläkemenot kasva, vaikka elinikä kasvaisikin.
– EU-komissio ei ole tätä ole halunnut hyväksyä. Se pitää parempana eläkeiän nostamista, kuten muissakin maissa.
Eläkejärjestelmä kestää – julkinen talous ei
Kiander muistuttaa, että Suomen eläkejärjestelmä kyllä kestää, mutta budjettialijäämien ja kestävyysvajeen vaivaama julkinen talous ei.
Talouskoordinaatioon liittyvät valvonta- ja raportointimekanismit ovat Kianderin mukaan väylä, jota kautta EU-komissio pääsee kiinni suomalaiseen eläkejärjestelmään.
– Tuntuu siltä, että nämä antavat komissiolle melko vahvan välineen.
Sen käytössä komissio käyttää Kianderin mukaan tilannekohtaista harkintaa. Ranskan kaltaiselle isolle jäsenmaalle, komissio ei tohdi sanoa mitään. Sieltä kun tulee nopeasti vahva poliittinen vastareaktio.
Rohkeammin komissio neuvoo hyvin käyttäytyvää pientä jäsenmaata, kuten Suomea.
– Lisäksi me suhtaudumme yleensä itsekin hyvin kriittisesti omiin järjestelmiimme.
Liiallista neuvomista
Johtaja Mikko Kautto Eläketurvakeskuksesta pitää ymmärrettävänä, että suomalaista eläkepolitiikkaa tarkastellaan EU-tasolla. Se kuitenkin on hänestä jo liiallista neuvomista, kun sanotaan miten asiat pitää korjata ja miten ei.
Kauton mielestä tällainen osoittaa innostusta Euroopan tasoiseen yhdenmukaistamiseen.
– Suomalaiset varmaankin torppaavat Eurooppa-neuvostossa tällaista ylenpalttista innostusta.
Kauton mukaan EU-tasolla on käsitelty jäsenmaiden eläkepolitiikka ennenkin. Myös julkisten talouksien kestävyyslaskelmia on laadittu.
Niiden merkitys ei ole ollut kuitenkaan niin vahva kuin nyt talouskriisin puhkeamisen jälkeen.
– Suomella on julkisen talouden alijäämää ja kestävyysvaje. Niiden vuoksi neuvosto voi komission esityksestä eläkejärjestelmästäkin jotakin lausua.
Kautto arvioi, ettei komissiolta tulisi Suomelle eläkepoliittisia suosituksia, jos Suomen julkisen talouden tilanne olisi riittävän vahva.
Kautto viittaa Ruotsiin, jonka julkisessa taloudessa ei ole merkittävää kestävyysvajetta. Komissio ja neuvosto eivät ole katsoneet tarpeelliseksi neuvoa Ruotsia eläkeasioissa.
– Eli seuraus tulee kestävyysvajeen kautta.
lehti 