Valtataistelu Etelä-Sudanin presidentti Salva Kiirin ja entisen varapresidentin Riek Macharin välillä on osoittautunut tuhoisaksi villieläimille. Sisällissodaksi äityneen kriisin aikana molempien joukot ovat käyttäneet ravinnokseen suojeltuja villieläimiä, muun muassa elefantteja.
Salametsästys on jo valmiiksi ollut ongelma Etelä-Sudanissa. Joulukuussa 2013 puhjenneiden taistelujen jälkeen villieläimiä on tapettu ja salakuljetettu aiempaakin enemmän. Tappajia ja salakuljettajia löytyy yhtä lailla sekä hallituksen että sen vastustajien joukoista. Osansa laittomasta saaliista ovat ottaneet myös aseistetut siviilit.
– Konfliktin puhkeamisen jälkeen havaitsimme salametsästyksen yleistyvän hälyttävästi, villieläintensuojelu- ja turismiministeriön neuvonantaja Alfred Akuch Omoli toteaa IPS:lle.
– Joukot taistelivat syrjäseuduilla, jossa ainoa saatavissa oleva ravinto oli villieläinten liha.
Kymmenien tuhansien norsujen hautausmaa
Elefantteja tapetaan sekä niiden lihan että syöksyhampaiden vuoksi. Vaeltavia eläimiä, kuten puhveleita ja antilooppeja metsästetään varta vasten ravinnoksi. Salametsästettyjä villieläimiä syödään muuallakin kuin taistelukentillä. Vain muutaman kilometrin päässä Etelä-Sudanin pääkaupungista Jubasta niiden lihaa kaupitellaan tienvarsikojuissa.
Riistanvartijoiden työn konflikti käytännössä lopetti tyystin.
– Riistanvartijat ovat paenneet asemapaikoiltaan, eikä rutiinikierroksiakaan tehdä. Tie on avoin salametsästäjille ja salakuljettajille, Omoli pahoittelee.
– Parannusta on odotettavissa vasta sitten, kun rauha on solmittu, taistelijat palanneet parakkeihinsa ja hallitus kerännyt siviileiltä laittomat aseet pois.
Omolin mukaan jo edellinen, 20 vuotta kestänyt sisällissota oli Etelä-Sudanin norsuille lähes kohtalokas. Ennen sisällissotaa niitä eli eteläisessä Sudanissa yli 100 000 yksilöä, sodan päättyessä parikymmentä vuotta myöhemmin hengissä oli enää viitisen tuhatta elefanttia.
Aseita käytetään, koska niitä on
Aseiden helppo saatavuus on ongelma sinänsä. Ennen Etelä-Sudanin itsenäistymistä 2011 arvioitiin, että alueella olisi ollut 2–3 miljoonaa pienasetta, suurin osa niistä siviileillä. Viimeisen kolmen vuoden aikana pienaseiden määrän uskotaan kaksin- tai jopa kolminkertaistuneen.
– Salametsästys on vakava ongelma Etelä-Sudanissa siitä yksinkertaisesta syystä, että täällä on paljon aseita kontrolloimattomissa käsissä. Siviilit, joilla on ase, menevät metsään ja alkavat metsästää – ministeriöltä lupaa kysymättä, Omoli selittää.
Ongelmaksi on muodostunut myös salametsästystä ja eläinten salakuljetusta koskevan lainsäädännön puute. Toisinaan riistanvartijoiden pidättämät salametsästäjät vapautetaan, kun tuomari ei löydä sopivaa lainkohtaa tuomitsemisen perusteeksi.
Maan viranomaisten mukaan Etelä-Sudanilla on mainiot edellytykset kehittyä suosituksi luontoturismikohteeksi. Maassa elää elefanttien ja erilaisten antilooppien lisäksi muun muassa kirahveja, gaselleja, puhveleita ja leijonia. Viranomaiset arvioivat, että ympäristöystävällisesti hallinnoituna luontoturismi voisi kymmenessä vuodessa muodostaa kymmenesosan maan bruttokansantuotteesta.
Tarvittava lainsäädäntö on valmisteilla, mutta sen lisäksi tarvitaan roppakaupalla tietoa ja asennekasvatusta. Perinteet istuvat syvällä ihmisissä, kuten IPS:lle villieläinten syöntiään perustelleen Zachariai Lomuden kommentti osoittaa:
– Rakastan villieläinten lihaa ja olen syönyt sitä lapsesta saakka. Aion myös syödä sitä lopun ikääni, oli villieläinten tappaminen sitten luvallista tai ei.
uutiskirje 
