Uusi geenitieto auttaa hahmottamaan skitsofrenian kehittymisen biologisia mekanismeja, kertoo Helsingin yliopisto tiedotteessaan. Tulokset auttavat löytämään uusia lähestymistapoja skitsofrenian hoitamiseen.
Laajimmassa tähän asti tehdyssä psykiatrisen sairauden geenitutkimuksessa tunnistettiin yli sata skitsofreniaan liittyvää geenialuetta, joista täysin uusia oli 84. Tutkimusaineistona oli 80 000 skitsofreniapotilailta ja terveiltä verrokeilta saatua geeninäytettä. Osa aineistosta oli suomalaista.
Tutkimus julkaistaan Nature-tiedelehdessä torstaina 24. heinäkuuta. Tutkimuksessa oli mukana yli 200 tutkimuslaitosta yli 40 maasta. Sen keskeisin rahoittaja on Yhdysvaltain kansallinen terveysinstituutti NIH.
Ei edistystä sitten 50-luvun
Skitsofreniaa sairastavia ihmisiä on maailmassa arviolta 35–70 miljoonaa. Sairaus, joka useimmiten puhkeaa nuoruudessa tai varhaisessa aikuisiässä, aiheuttaa paljon inhimillistä kärsimystä.
Sairauden laukaisevista tekijöistä ja biologisista mekanismeista tiedetään edelleen vain vähän, eikä skitsofrenian lääkehoidossa ole saavutettu merkittäviä edistysaskelia sitten 1950-luvun. Käytössä olevat lääkkeet kohdistuvat pääasiassa aivojen dopamiinijärjestelmään.
Uusia lääkehoidon kohteita
Alttius sairastua skitsofreniaan on vahvasti perinnöllistä, ja ”skitsofreniageenit” ovatkin olleet viime vuosina suuren kiinnostuksen kohteena. Yksi skitsofrenian geenitaustaa jo vuosia selvittänyt tutkija on professori Aarno Palotie, joka oli mukana myös nyt julkaistussa suuressa tutkimusprojektissa.
– Skitsofrenian geenitausta on hyvin mutkikas ja siinä on kysymys lukuisten geenien yhteisvaikutuksesta, Palotie sanoo.
– Tähän asti olemme tunteneet vain kourallisen skitsofreniaan vaikuttavia geenejä. Nyt julkaistu massiivinen tutkimus tuotti niin paljon uutta tietoa, että on mahdollista hahmottaa sairauden takana olevia biologisia prosesseja. Tämä avaa samalla mahdollisuuksia löytää kokonaan uudenlaisia lääkehoidon kohteita.
Monien tekijöiden summa
Skitsofrenian kannalta tärkeitä vaikuttavat olevan erityisesti geenit, jotka ohjaavat aivojen oppimiseen ja muistiin liittyviä toimintoja sekä aivosolujen keskinäistä viestintää.
Kiinnostava havainto oli se, että osa skitsofreniaan yhteydessä olevista geeneistä liittyi immuunipuolustusjärjestelmään. Havainto saattaa selittää immuunijärjestelmän toiminnan muutoksia, joita skitsofreniaa sairastavilla on todettu.
– Vaikka geenialueita löytyi yli sata, ne selittävät silti skitsofrenian periytyvyydestä vain osan. Näiden löydösten perusteella ei voida tuottaa luotettavaa skitsofrenian geenitestiä, toteaa tutkimusprofessori Jaana Suvisaari Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta.
– Skitsofreniaan sairastumiseen vaikuttavat perintötekijöiden lisäksi monet ympäristötekijät sekä näiden keskinäinen vuorovaikutus, eikä yksittäisen henkilön kohdalla ole mahdollista varmuudella sanoa, minkä tekijöiden yhteisvaikutuksesta sairaus on puhjennut.
lehti 