Europarlamenttiehdokkaista Sirpa Pietikäinen (kok.) käytti eniten rahaa europestin uusimiseen. Hän on toiminut Euroopan parlamentin jäsenenä eli meppinä vuodesta 2008.
Pietikäinen on ilmoittanut saaneensa vaaleihin rahoitusta vajaat 184 000 euroa. Omia varojaan hän on ilmoittanut käyttäneensä lähes 50 000 euroa.
Vaalirahailmoitusten mukaan Pietikäinen on ainut meppi, joka on ottanut lainarahaa pärjätäkseen vaaleissa. Yhteensä Pietikäisen ja häntä kannattaneen Ihmisten Eurooppa -tukiryhmän ottamia lainoja on 60 000 euroa. Pietikäinen keräsi eurovaaleissa 49 842 ääntä.
Halvimmalla Brysseliin pääsi Jussi Halla-aho (ps.). Hän sai vaalikampanjaansa 4 000 euroa, joka koostui pelkästään puoluetuesta.
Vaalien ääniharava Alexander Stubb (kok.) sai 148 190 ääntä 126 600 eurolla. Hänellä oli kolmanneksi suurimmat vaalikulut Keskustan Olli Rehnin päästessä kakkossijalle 145 470 euron budjetilla.
Äänen voi saada halvallakin
Äänien yksikköhintoja verrattaessa Pietikäinen on joutunut maksamaan 3,69 euroa äänestä, kun taas Halla-aholle annettu ääni maksoi 0,05 euroa. Samalla Pietikäisen saama ääni on ollut vaalien kallein, Halla-ahon vastaavasti halvin.
Heidi Hautalalle annettu ääni maksoi ehdokkaalleen 0,32 euroa.
Stubb maksoi yhdestä hänelle annetusta äänestä 0,85 euroa, mutta hänen tilalleen europarlamenttiin valittu Petri Sarvamaa (kok.) maksoi puolestaan 1,22 euroa äänestä. Sarvamaan vaalimenot olivat 46 200 euroa.
Tukea annetaan riskillä
Eurovaalien suurimman yksittäisen tukirahan otti vastaan Anneli Jäätteenmäki (kesk.) Keskustan Etelä-Pohjanmaan piiristä. Piiri maksoi 32 600 euroa.
Vaikka Jyväskylän Työväenyhdistyksen lahjoittamat 20 000 euroa eivät saaneet Timo Harakkaa (sd.) europarlamenttiin, toimitusjohtaja Kimmo Ojala ei ole harmissaan.
– Eihän tässä mitään ehdokasta tuettaisi koskaan, jos ehdokkaan olisi pakko mennä läpi. Ei lopputulosta voi koskaan tietää, Ojala toteaa.
Työväenyhdistys päätti tukea Harakkaa, sillä hän on paikallinen toimija. Harakka jäi varasijalle 22 839 äänellä. Kaikkiaan Timo Harakan vaalikulut olivat alle 72 500 euroa.
Perussuomalaiset ja Vasemmistoliitto säästäväisiä
Perussuomalaiset olivat vaalikampanjan rahoitussummien listauksen hännillä pienillä vaalibudjeteillaan. Eniten heistä vaaleihin törsäsi Sampo Terho, jonka kulut olivat 30 000. Puolue tuki Terhoa 10 000 eurolla.
Perussuomalaisten joukosta ensimmäiselle varasijalle jäänyt Pirkko Ruohonen-Lernerkin sai puolueeltaan 10 000 avustuksen kaikkiaan 20 500 euron kuluihin.
Vasemmistoliiton Merja Kyllönen laittoi ehdokkuuteensa rahaa 12 500 euroa. Varasijalle päässyt Li Andersson (vas.) käytti rahaa moninkertaisesti, 35 600 euroa.
lehti 