Julkisten alojen ammattiliiton JHL:n toimialajohtaja Teija Asara-Laaksonen vaatii vuoden 2014 alusta voimaan tulleeseen työttömyysturvauudistukseen korjauksia. Uudistuksessa on paha valuvika.
Muutosten keskeisenä tavoitteena oli työn tekemiseen kannustaminen ja järjestelmän yksinkertaistaminen. Tähän pyrittiin muun muassa päivärahan edellytyksenä olevaa työssäoloehtoa lyhentämällä ja ottamalla käyttöön 300 euron suojaosa työtulojen ja päivärahan yhteensovittamisessa.
Nyt osa työnhakijoista on kuitenkin saanut kokea, että lakimuutokset eivät kannustakaan työntekoon.
– Tuon valuvian vuoksi työttömän ei nykyään aina kannata ottaa vastaan paremmin palkattua työtä, kummastelee Asara-Laaksonen.
Laskennassa ongelmia
Päivärahan taso lasketaan niistä ansioista, jotka ovat kertyneet työttömyyttä edeltäneen työssäoloehdon aikana. Uudistuksessa tuo työssäoloehto lyheni 26 viikkoon. Työssäoloehdon lyheneminen nopeuttaa työttömän pääsemistä ansiosidonnaisen työttömyysturvan piiriin.
Lisäksi työttömyysturvalakia uudistettiin siten, että päivärahan tasoa ei lasketa toiseen kertaan vuoden sisällä, vaikka työnhakijan työssäoloehto sinä aikana täyttyisi uudelleen.
Uudistuksessa kuitenkin unohdettiin ne päivärahan saajat, joiden päivärahan taso on alunperin laskettu esimerkiksi osa-aikatyöstä kertyneistä ansiosta ja jotka työllistyvät myöhemmin kokoaikaiseen tai muuten entistä työtään paremmin palkattuun työhön.
Jos nämä henkilöt jäävät 26 viikon työssäoloehdon täytyttyä uudelleen työttömiksi, jatketaan päivärahan maksamista aikaisemman ja alhaisemman ansion perusteella, jos edellisestä päivärahan tason laskemisesta on alle vuosi. Näin uuden ja paremmin palkatun työsuhteen ansiot jäävät kokonaan huomioimatta päivärahaa laskettaessa.
Menetykset tuhansia euroja
Asara-Laaksosen mielestä uudistus on melkoista arpapeliä, jossa työtön voi hävitä merkittävästi. Pahimmillaan vuoden laskenta-aikaraja voi johtaa siihen, että työnhakijan päiväraha määritellään alhaisemmalle tasolle liki kahdeksi vuodeksi eli koko ansiosidonnaisen päivärahakauden ajaksi.
Kahden vuoden aikana työnhakijan taloudelliset menetykset voivat olla jopa tuhansia euroja verrattuna siihen, jos päivärahan laskennassa käytettäisiin hänen paremmin palkatun työnsä ansiotasoa.
– Kyseessä on periaatteellinen ja käytännössä esiintyvä vakava epäkohta. Juhlapuheet työn tekemiseen kannustamisesta joutuvat outoon valoon, jos epäkohtaa ei korjata pikaisesti, vaatii Teija Asara-Laaksonen.
lehti 