Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja Kalevi Kivistö pitää valtiovarainministeriön ehdotusta kunnallisveron eläketulovähennyksen korottamisesta lumelääkkeenä. Se ei korvaa kevään kehysriihessä päätettyä eläkkeiden indeksileikkausta.
– Verotarkistukset ovat ehkä balsamia indeksimenetyksen tuomiin haavoihin. Haavoja ne eivät paranna, koska menetykset ovat suuremmat kuin esitetty verohyöty, Kivistö sanoi puhuessaan keskiviikkona Muuramen Eläkeläiset ry:n 50-vuotisjuhlassa.
Ministeriön veroehdotus lisää käteen jäävää tuloa eniten noin 1750 euron kuukausieläkkeen kohdalla, jolloin nettotulojen lisäys on 7,80 euroa kuukaudessa. Samalla indeksileikkaus pienentää tällä eläketasolla lakisääteistä indeksikorotusta 21 eurolla.
– Sitä pienemmällä eläkkeellä vähennyksen vaikutus jää vähäisemmäksi niin, että 1300 euron eläkettä saavan käteen tuleva kuukausitulo lisääntyy 6,70 eurolla ja indeksikorotuksen leikkaus pienentää korotusta reilulla 15 eurolla.
Tuhannen euron kuukausieläkkeellä vähennys lisää nettotuloa 5,83 euroa ja indeksimenetys on 12 euroa kuukaudessa. Vähennyksen korotus lakkaa kokonaan vaikuttamasta noin 2200 euron ja sitä suuremmissa kuukausieläkkeissä.
– Tällaisilla eläkeläisillä käteen jää pelkkä indeksimenetys, joka tällä tasolla on 25 euroa kuukaudessa. Menetys suurenee eläkkeen kasvaessa, Kivistö kertoi ministeriön omien laskelmien perusteella.
Takuueläkkeen korotus myönteistä
Kiitosta Kivistö antoi ministeriölle lupauksesta korottaa takuueläkettä kymmenellä eurolla. Takuueläkkeen saajia on noin 103 000 eli noin seitsemän prosenttia kaikista eläkkeensaajista. Takuueläkkeen ja pienimpien eläkkeiden saajilla kympin korotus korvaa suunnilleen indeksileikkauksen aiheuttaman menetyksen.
Kunnallisen perusvähennyksen enimmäismäärän korottamista 40 eurolla Kivistö pitää myös positiivisena toimenpiteenä, jonka toteutuminen riippuu kuntien päätöksistä.
Kivistö puuttui puheessaan myös muihin eläkeläisten verotuksen epäkohtiin.
– Olin aikanaan hallituksessa rustaamassa eläketulovähennystä ja sen tavoitteena oli pitää täyden kansaneläkkeen suuruinen eläke verottomana. Nyt Yle-vero kannetaan pienimmistäkin eläkkeistä, joten täysin verottomia ne eivät enää ole.
Omaishoitoa verotetaan kohtuuttomasti
Eläkeläisten verotuksessa olisi Kivistön mukaan paljon muutakin korjattavaa.
– Omaishoidon tuen vaatimatonta määrää verotetaan erityisen ankarasti. Jos päätös tehdään kesken vuoden, pyrkii verottaja varmistamaan, että lopullinen kaikista tuloista yhteen laskettu vero riittäisi. Sekään ei vielä selitä veroprosenttien korkeutta.
– Korkeat prosentit johtuvat merkittävältä osalta siitä, että omaishoidon tuesta ei voida tehdä työtuloihin normaalisti kuuluvia työtulo- ja ansiotulovähennyksiä. Nämä vähennykset pitäisi säätää koskemaan myös eläkeläisen saamaa omaishoidon tukea. Tämä asia pitäisi verolainsäädännössä ehdottomasti korjata ja se korjaantuisi varsin pienellä vaivalla, jos vain tahtoa olisi.
Verotuksessa muutakin korjattavaa
Verotuksesta löytyy toinenkin samantapainen ongelma eli kotitalousvähennyksen tekeminen verosta. Sen määrä on riippumaton tuloista – edellyttäen, että verotettavia tuloja on vähennykseen tarvittava määrä.
Tässä onkin Kivistön mukaan järjestelmän heikko kohta eläkeläisväestön kannalta.
– Jos eläke on pieni, ei verotettavaa tuloa kerry niin, että veron määrä nousisi ainakaan vähennyksen täyteen määrään. Eläkeläisväestöltä jää tätä etua käyttämättä vuosittain noin viiden miljoonan euron edestä.
Kivistö esittääkin sosiaalisen oikeudenmukaisuuden toteuttamiseksi järjestelmän muuttamista esimerkiksi niin, että edun saisi jo laskun maksamisen yhteydessä, kuten Ruotsissa tehdään.
– Toinen vaihtoehto olisi veron palauttaminen myös niille, joille maksetun veron määrä ei yllä vähennyksen määrään.
uutiskirje 
