Vauhti hyytyi hallituksen reunaehtoihin
Yli kaksi viikkoa jatkunut eläkeneuvottelujen kuuma vaihe keskeytyi, kun työmarkkinakeskusjärjestöt ottivat tuumaustauon viikonlopun yli. Neuvottelupöytään palataan maanantaina.
Torstai-iltana neuvotteluissa kerrottiin edistytyn, mutta vauhti hyytyi hallituksen vaatimukseen kestävyysvajeen hoitamisesta eläkeratkaisulla.
Hallitus haluaa vuoden 2025 jälkeen automaatin, joka nostaa eläkeikää sitä mukaan kun elinajan odote nousee. Elinajan odotteella tarkoitettaan ikäluokkakohtaista ennustetta eliniästä.
Myös Elinkeinoelämän keskusliitto on automaatin kannalla.
Palkansaajajärjestöt eivät halua järjestelmään eläkeikäautomaattia. Niiden mielestä eläkeiän muutosten tulee perustua päätöksiin ja niissä olisi otettava huomioon muutakin kuin pelkkä elinajan odote.
Esimerkiksi työurien piteneminen alusta, keskeltä ja lopusta vähentäisivät painetta eläkeiän nostoon, järjestöt perustelevat. Tulokseen päästään, jos esimerkiksi työkyvyttömyyseläkkeelle jäämistä voidaan vähentää parantamalla työelämän laatua.
Esillä on tiettävästi ollut malli, joka huomioi eliniän pidentymisen, mutta säilyttäisi mahdolliset muutokset päätösperusteisina. Eliniän odotteen noustua kokoonnuttaisiin tarkastelemaan eläkeikää ja huomioon otettaisiin muitakin tekijöitä kuin eliniän odote.
EK haluaa eläkemaksut kuriin
Eläkeneuvottelujen alkuperäinen tavoite on eläkkeelle siirtymisiän nouseminen keskimäärin 62,4 vuoteen vuonna 2025. Tavoitteen ulottaminen vuoden 2025 jälkeiseen aikaan on uusia asia neuvotteluissa. Hallitus arvioi, että sen avulla saavutetaan tavoite kestävyysvajeen kuromisesta kiinni yhdellä prosenttiyksiköllä.
Elinkeinoelämän keskusliiton päätavoite on pitää eläkemaksut mahdollisimman matalina. Palkansaajien mielestä eläkemaksujen tulisi olla riittäviä turvaamaan tulevat eläkkeet etuja leikkaamatta.
Nykyoletuksilla se voisi merkitä työnantajien ja palkansaajien eläkemaksujen korottamista yhteensä yhdellä prosenttiyksiköllä.
Akava kerryttäisi eläkettä työuran lopussa
Palkansaajakeskusjärjestöjen välillä on erimielisyyttä eläkkeen karttumisesta. SAK ja STTK haluavat eläkkeen karttuvan saman 1,5 prosenttia jokaiselta työvuodelta. Lisäksi eläkkeen tulisi niiden mielestä karttua koko palkasta. Nyt karttuma lasketaan palkasta, jota on vähennetty eläkemaksu.
Akava haluaa eläkkeen suuremman karttumaprosentin työuran loppupäähän.
Eläkkeelle siirtymisen lykkäämistä palkittaisiin lykkäyskorotuksella. Se korvaisi nykyisen kannustinkarttuman eli ns. superkarttuman, joka on 4,5 prosentin suuruinen lisäys eläkepalkkaan.
Pitkät työurat
Järjestöt ovat asenteellisesti valmistautunet siihen, että eläkeiän alaraja nousee eläkeratkaisussa asteittain 65 vuoteen. Palkansaajajärjestöjen ehtona on, että ns. ansiosidonnaisen työttömyysturvan lisäpäivät, ns. eläkeputki säilytetään, jotta työttömäksi jäävät ikääntyvät henkilöt pääsevät kunniallisesti eläkkeelle.
Lisäksi ratkaisuun halutaan liitää joustavia elementtejä, jotka turvaavat mm. pitkän työuran raskaissa töissä tehneille mahdollisuuden päästä aikaisemmin eläkkeelle.
lehti 