Liikasen mukaan yhteinen talletussuoja on jäissä
Euroopan pankkiunionin rakentaminen on intensiivisessä vaiheessa, kertoi Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen eduskunnan talousvaliokunnan järjestämässä julkisessa kuulemistilaisuudessa tiistaina.
Pankkiunionin kaksi pilaria, yhteinen valvontamekanismi ja kriisinratkaisumekanismi etenevät suunnitellusti. Sen sijaan kolmanneksi pilariksi kaavailtu yhteisvastuullinen talletussuoja on Liikasen mukaan jäissä.
Liikanen kuvaili Suomenkin vastustamaa yhteistä talletussuojaa herkäksi asiaksi pankkiunionimaissa.
– Talletussuojan kanssa varmaankin odotetaan ja rakennetaan ensin pankkiunionin kaksi pilaria valmiiksi.
Yhteisen valvontamekanismin keskeiset toimielimet ovat toiminnassa ja Euroopan keskuspankki ottaa rahoituslaitosten valvontavastuun 4. marraskuuta.
Myös EKP:n suoraan valvomat merkittävät rahoituslaitokset on valittu ja pankkien kattava arviointi etenee Liikasen mukaan suunnitellusti. Arvioinnin tulokset julkistetaan lokakuussa.
Toukokuussa annettu elvytys- ja kriisinratkaisudirektiivi saatetaan kansallisesti voimaan ensi vuoden alusta lukien ja sijoittajavastuu astuu voimaan viimeistään vuoden 2016 alussa.
Miksi Ruotsi pärjää?
Kuulemistilaisuudessa talousvaliokunnan puheenjohtaja Mauri Pekkarinen (kesk.) väitti Ruotsin pärjänneen Euroopan talouskriisistä Suomea paremmin, koska sillä on euron ulkopuolisena maana oma valuutta.
Ruotsi on Pekkarisen ja häntä säestäneen Antti Kaikkosen (kesk.) mukaan voinut valuutallaan reagoida joustavammin taloudellisen ympäristön muutoksiin, kun taas Suomi on ollut sidottu vaatineisiin kriisinhallintatoimiin.
Liikanen ei niellyt Pekkarisen selitystä sellaisenaan. Hän viitasi ruotsalaiseen keskusteluun, jossa keskeiseksi menetystekijäksi ei suinkaan nähdä omaa valuuttaa.
Ruotsin vahvuudet Suomeen verrattuna ovat talouden monipuolinen rakenne, väestön suotuisampi ikärakenne ja Suomea pidemmät työurat, Liikanen luetteli.
– Ruotsillakin on ongelmansa, kuten korkea nuorisotyöttömyys, Liikanen muistutti.
Liikaselta kysyttiin, johtuuko Ruotsin suotuisampi väestörakenne runsaasta siirtolaisuudesta. Sen pääjohtaja näkikin yhdeksi syyksi.
– Toinen asian on, että Ruotsilla ei ole sotienjälkeisiä suuria ikäluokkia, koska maa ei käynyt sotiakaan.
uutiskirje 
