Ruotsissa työtaistelun panee toimeen järjestö, ammattiliitto tai työnantajaliitto. Työntekijäjoukon järjestämät työtaistelut ovat yleensä jo lähtökohtaisesti laittomia.
Kuten Suomessakin, myötätuntotyötaistelut ovat laillisia, jos tuettava työtaistelu on laillinen. Turkulaisten työelämäasiantuntijoiden (Martti Kairinen ym.) tutkimuksen mukaan seuraamukset laittomista työtaistelutoimenpiteistä ovat Ruotsissa samaa tasoa kuin Suomessa.
Laittomasta työtaistelusta järjestö voi joutua maksamaan ”yleistä vahingonkorvausta” (Allmänt skådestånd). Korvaukset eivät ole kovin suuria, noin 60 000 kruunua (n. 6 800 euroa vuonna 2012).
Myös yksittäinen työntekijä voi joutua edesvastuuseen järjestäessään tai osallistuessaan laittoman työtaisteluun. Työntekijän vastuu ei kuitenkaan realisoidu, jos laittoman työtaistelun on pannut toimeen ”asemansa vakiinnuttanut järjestö”.
Vuoteen 1992 asti korvausmäärä laittomaan työtaisteluun osallistumisesta oli rajoitettu 200 kruunuun, noin 20 euroon. Sen jälkeen rajoitus poistettiin.
Rajoituksen poistamisen on arvioitu vähentäneen työtaisteluja Ruotsissa. Turkulaistutkijat arvioivat kuitenkin kyseessä olleen laajemman muutoksen Ruotsin työmarkkinoilla.
Korvauksiin hyvin harvoin
Käytännössä yksittäinen työntekijä joutuu edesvastuuseen hyvin harvoin. Viimeksi työntekijä on tuomittu vahingonkorvaukseen vuonna 1996. Korvaus oli 1 700 kruunua (n. 280 euroa).
Työntekijä voi joutua korvaamaan myös työnantajan oikeudenkäyntikulut. Yhdessä niiden kanssa korvauksen voi nousta 570 – 910 euroon.
Ruotsalainen erityispiirre on mahdollisuus hakea tuomioistuimesta väliaikainen tuomiota työtaistelun laillisuudesta tai laittomuudesta.
Työnantajat käyttävät mahdollisuutta tiuhaan ja riidat ratkaistaan usein väliaikaisen tuomion perusteella.
Toinen ruotsalainen erityispiirre on keskustelu väärinkäsitysten tai ärsytystekijöiden selvittämiseksi. Se on määrätty laissa, mutta kyse on lähinnä kehotuksesta kokoontua pohtimaan ja keskustelemaan pulmasta.
Keskusteluja käydään työnantajan ja paikallisen järjestön välillä. Keskustelulle ei ole asetettu sääntöjä, mutta sen laiminlyöminen on sanktioitu.
LÄHDE: Martti Kairinen, Johannes Lamminen, Jari Murto, Petri Rikkilä, Heikki Uhmavaara: Kollektiivisopimukset ja työrauha. Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan julkaisuja. Yksityisoikeuden sarja A:130. Turku 2012.
uutiskirje 
