Kaakkois-Aasian pelloilla viljellään riisiä, mutta ne toimivat myös luonnon vesialtaina ja keräävät ja säätelevät vedenvirtauksia. Rannikoiden mangrovemetsät suojelevat myrskyiltä ja auttavat makeavesivarojen vakauttamisessa.
Kosteikot ylläpitävät elämää. Soiden ja kosteikkojen ekosysteemit ovat tehokkaita vedensäätelijöitä, mutta ne katoavat kolme kertaa nopeammin kuin metsät.
Kaupunkialueilla kosteikkojen tuhoutuminen on tehnyt tulvista vakavampia. Sisämaiden kosteikkojen heikkeneminen puolestaan pahentaa aavikoitumista.
Kosteikot osaksi vesipolitiikkaa
Eri puolilla maailmaa tulvista on tullut alituinen riski. Ne ajavat miljoonat ihmiset pakoon kodeistaan ja aiheuttavat suuria taloudellisia menetyksiä. Äärimmäiset sateet tuhoavat koteja, infrastruktuuria ja elinkeinoja. Vuonna 2022 tulvat haittasivat 90 miljoonan ihmisen elämää ja aiheuttivat yli 105 miljardin euron vahingot.
Myös pitkittyneet kuivuudet ovat tuhoisia. Saharan etelänpuoleisessa Afrikassa joet kuivuvat, maanviljely ja energiantuotanto lamaantuvat. Viime vuosien vakavat kuivuudet ovat jättäneet miljoonat ilman vettä ja tuottaneet kasaantuvia taloudellisia ja sosiaalisia haasteita. Yksi neljästä maapallon asukkaasta kärsii puhtaan veden puutteesta.
Kun kuivuudet ja tulvat käyvät intensiivisemmiksi, ne vaarantavat sekä ihmiset että talouden. Jälkikäteen reagointi käy kalliiksi, kun katastrofiapuun käytetään miljardeja.
Vesipulaan vastataan yleensä suurilla infrastruktuurihankkeilla, kuten padoilla tai putkistoilla. Kokonaan niillä ei kuitenkaan voida korvata kosteikkojen merkitystä, joten niiden suojelun tulisi sisältyä kansalliseen vesipolitiikkaan kaikkialla.
uutiskirje 
