Christian Rönnbackan jännäritehdas kulkee kaksilla raiteilla. Porvoon poliisissa komisario Antti Hautalehdon ryhmä on tutkinut rikoksia jo 12 dekkarissa. Toiminnallinen Henna Björk -sarja etenee Hydrassa neljänteen osaan. Laadukkaiden rikossarjojen vertailu on vaikeaa, ja turhaakin, mutta nyt alkaa tuntua, että Henna Björk on nousemassa Rönnbackan ykköstuotteeksi.
Suomalaistaustainen ruotsalaispoliisi Henna Björk on värvätty ja koulutettu suojelupoliisin agentiksi. Tarinoissa liikutaan vinhaa vauhtia kansainvälisissä kuvioissa, joita sävyttävät salamurhat ja terrorismi. Nykyään niissä oleellista on tietoturva, johon liittyviin asioihin Rönnbacka on perehtynyt perusteellisesti.
Hydrassa terrori-iskuja tapahtuu eri puolilla Ruotsia. Jäljet johtavat minnekä muuallekaan kuin näinä aikoina Venäjälle, mutta suorittavaksi portaaksi on palkattu jengiläisiä.
Henna Björk hälytetään lomaltaan Ruotsiin, sillä Venäjälle vakoillut ja lähellä kiinni jäämistä oleva sähköisiin ohjainratkaisuihin erikoistunut Jörgen Wallinski on valmis antautumaan, mutta ei ruotsalaisille, vaan suojelupoliisille. Tuomisinaan hänellä olisi meheviä tietoja.
Rönnbacka kiihdyttää Hydran vauhtiin ilman alkupohjustuksia. Henna Björk esimiehensä Jarmo Rautiaisen kanssa kehittää operaation, jolla Wallinski salakuljetetaan Suomeen. Heidän on harhautettava sekä Ruotsin viranomaiset että Venäjän sotilastiedustelu GRU luulemaan, että Wallinski on kuollut pakomatkallaan.
Ruotsin sotilastiedustelun Mustin ylitarkastaja Jasmine Storhus seuraa tilannetta ja yrittää pitää operatiiviset voimat lähellä Wallinskia ja suomalaisia. Hänelle on mysteeri, mitä suojelupoliisilla on meneillään Ruotsissa.
Kolmannella raiteella seurataan pakomatkalla olevan Wallinskin valmisteluja ennen suomalaisten kohtaamista.
Täpärällä ollaan koko ajan. Vakoojaloikkarin saaminen Suomeen edellyttää taitoa ja juonikkuutta, kun takaa-ajajat ovat koko ajan kannoilla. Rönnbackan mielikuvitus tuottaa hienoja oivalluksia, puhdasta toimintaviihdettä, jossa liike ei pysähdy hetkeksikään. Ollaan kaukana porvoolaisen poliisiaseman leppoisasta naljailusta kahvikupin ääressä.
Toiminnan lisäksi toinen avainsana Henna Björk -jännäreihin voisi olla oveluus. Rönnbacka ei suostu helpoimpiin ratkaisuihin vaan lähes kirjan mittaisen takaa-ajon käänteiden ja haasteiden kuvaamisessa on nähty vaivaa.
Hydra huipentuu Suomussalmen Raatteentiellä, pahaisella tiellä jolla on talvisodan suurvoiton takia myyttinen maine. Koska teos sijoittuu vakoilun maailmaan, mikään ei tietenkään lopulta ole, miltä näyttää. Raatteentiellä odottaa mehevä käänne, jossa toiminta nousee vielä astetta kovemmalle tasolle.
Henna Björk -sarjan ensimmäinen osa Isku tuntui entisaikojen kioskikirjalta, jossa ylivertainen sankari selviää mahdottomista tilanteista liian helpolla. Vuosi sitten ilmestyneessä Koodissa Rönnbackan kekseliäisyys ja toiminnan kirjoittamisen osaaminen tuottivat sitä vastoin nautittavan lopputuloksen.
Hydra on hienoa jatkoa sarjalle, joka tuo mieleen 1970-luvun toimintaseikkailut, etenkin Desmond Bagleyn Suomalaisen nuorallatanssin, mutta on päivittänyt ne 2020-luvulle, jossa julmetun taitavat naiset ovat tapahtumien keskipisteessä.
Christian Rönnbacka: Henna Björk Hydra. 349 sivua, Bazar 2025.
uutiskirje 
