Harva muistaa Britannian entisiä pääministereitä, mutta maata 1937–1940 johtaneen Neville Chamberlainin nimi ei unohdu. Hän on ollut yli 85 vuotta symboli heikolle ja naiiville valtiomiehelle. Syy on syyskuussa 1938 solmittu Münchenin sopimus, jossa Euroopan suurvallat luovuttivat Tšekkoslovakian sudeettialueet Hitlerin Saksalle. Tšekkoslovakialta itseltään ei kysytty mitään.
Oli siellä Ranskakin tekemässä sopimusta, mutta kotiin palattuaan Chamberlain oli se, joka julisti, että sopimuksella on saavutettu ”rauha meidän elinajaksemme”.
Ei kulunut täyttä vuottakaan, kun Hitler aloitti toisen maailmansodan. Chamberlainia oli älytetty perusteellisesti ilman, että hän ymmärsi sitä.
Tänä päivänä koko länsi on täynnä chamberlaineja. Oikeastaan vielä häntäkin heikompia ja saamattomampia johtajia.
Chamberlainin puolustukseksi voi sanoa, että hän yritti estää suursodan syttymisen. Hän teki sopimuksen paholaisen kanssa tietämättä, mitä tällä on mielessä. Juutalaisvainot olivat olleet käynnissä jo vuosia, mutta holokaustiin johtaneesta ”lopullisesta ratkaisusta” tehtiin päätös vasta kolme vuotta myöhemmin, jolloin Chamberlain oli jo kuollut.
Tämän polven johtajat on voimattomia ja saamattomia kaksinkertaisesti. Venäjän sota Ukrainaa vastaan on kestänyt kolme vuotta ja kolme kuukautta ilman tehokkaita pakotteita. Niitä on sentään asetettu, mutta Israelin toteuttama gazalaisten holokausti saa jatkua kaikessa rauhassa.
EU:n tällä viikolla tekemä päätös 17:nnestä pakotepaketista Venäjää kohtaan alleviivaa länsijohtajien voimattomuutta nykyajan diktaattoreita vastaan. Tätä ennen on siis tehty kolmen vuoden ajan 16 pakotepakettia ilman, että ne ovat edes hidastaneet Venäjän hyökkäystä.
EU yrittää varmasti parhaansa tilanteessa, jossa osa sen johtajista on Putinin puolella. Mutta muskelit eivät riitä ilman Yhdysvaltoja, jonka presidentti Donald Trump jatkaa Putinin liehittelyä.
Ensimmäinen mediakansanmurha
Pahinta on kuitenkin Gazan tilanne. Suomen ulkoministeri Elina Valtonen ei saa suustaan ulos edes sanaa kansanmurha vaikka sellainen on käynnissä. Israel tekee Gazassa pahempia asioita kuin Venäjä Ukrainassa. Se näännyttää siviilit nälkään, pommittaa jäljellä olevia sairaaloita ja suunnittelee avoimesti väestön pakkosiirtoa, joka on sotarikos.
Silti Israelia vastaan ei saada aikaan minkäänlaisia sanktioita. Se saa osallistua Euroviisuihin, jotka muuttaa omaksi propagandakampanjakseen. Israelia ei ole suljettu pois edes kansainvälisistä urheilutapahtumista oikeasti tehokkaista toimista puhumattakaan. Kaikki se, mikä Venäjää vastaan – aivan oikein – tehtiin heti vuonna 2022, on Israelin kohdalla tekemättä.
Vietnamin sota oli ensimmäinen televisiosota. Gaza on ensimmäinen mediakansanmurha. Vaikka Israel ei päästä toimittajia alueelle, seuraamme kansanmurhaa joka tapauksessa suorana lähetyksenä. Me, jotka voimme vain paheksua, ja he, jotka voisivat oikeasti tehdä jotain. Mutta eivät tee.
On aika jättää Neville Chamberlain rauhaan ja kysyä sen sijaan, miksi entiset ja nykyiset länsijohtajat, esimerkiksi Olaf Scholz, Emmanuel Macron, Petteri Orpo, Kaja Kallas ja monet muut eivät reagoi. Eivät aseta talouspakotteita, eivät lopeta aseostoja, eivät mitään.
Siinä on nimiä, jotka tulee nostaa esiin ainakin seuraavat 85 vuotta, kun halutaan puhua erityisen heikoista ja naiiveista valtiomiehistä ja -naisista. Historia muistaa heidät niin kuin se on muistanut tähän asti Neville Chamberlainin.