Yksin opposition ei tarvinnut maalata synkin värein Suomen talouden tilaa keskiviikon välikysymyskeskustelussa. Pääministeri Alexander Stubb (kok.) luki hallituksen vastauksessa karua kertomaa täysistunnosta myöhästyneen valtiovarainministeri Antti Rinteen (sd.) puolesta:
Suomesta on vuosina 2008–2013 hävinnyt nettona yli 70 000 työpaikkaa. Vuonna 2009 Suomen bruttokansantuote pieneni lähes 10 prosentilla ja teollisuuden tuotanto sukelsi yli 20 prosentilla. Tästä yli vaalikausien kestäneestä sekä useiden hallitusten aikaisesta kriisien ja murrosten ketjusta Suomi ei ole kunnolla toipunut. Vuodesta 2008 lähtien olemme menettäneet bruttokansantuotteestamme – ihan euroina – karkeasti 30 miljardia verrattuna aiempaan kasvu-uraan. Tämä on aiheuttanut merkittävät verotulojen menetykset.
Perussuomalaisten ja keskustan välikysymyksessä viitataan historiallisen huonoon talouden kehitykseen ja Stubb myönsi tämän pitävän paikkansa vuodesta 2008 lähtien eivätkä tulot eivät riitä kattamaan julkisen talouden menoja normaalin kasvun puitteissa lähivuosinakaan.
Nyt hallitus pyrkii talouden edellytysten parantamiseen tasapainotellen kolmenlaisten toimien välillä.
Ensiksi tarvitaan vientiyritysten kilpailukykyä, kotimaista kysyntää ja talouden kasvuedellytyksiä parantavia toimia.
Toiseksi tarvitaan toimia julkisen talouden velkaantumisen taittamiseksi keskipitkällä aikavälillä. Tämä tarkoittaa sopeutusta. Tulot ja menot siis sopeutetaan vastaamaan toisiaan, jotta velkaantuminen loppuu.
Kolmanneksi tarvitaan toimia julkisen talouden kestävyyden varmistamiseksi pitkällä aikavälillä. Tämä tarkoittaa rakenteellisia toimia.
Stubbin mukaan samaan aikaan sopeutustoimien ohella hallitus on tukenut ja tukee kotimaista kysyntää ja vahvistaa työllisyyttä monin keinoin. Valtion varallisuutta ohjataan tuottavampaan käyttöön ja tästä aiheutuvasta 1,9 miljardin euron lisätuloutuksesta valtiolle noin 600 miljoonaa euroa käytetään muun muassa osaamis- ja innovaatioinvestointeihin sekä nopeasti työllistäviin liikenne- ja rakentamishankkeisiin.
– Kaikkiaan hallituksen päätökset toteutuessaan laittavat liikkeelle miljardiluokan liikenne- ja asuntoinvestoinnit tuleville vuosille. Keskeisiä näistä ovat pisara-rata, länsimetron rakentaminen ja sopimus pääkaupunkiseudun kuntien kanssa tonttitarjonnan lisäämisestä. Valtiovarainministeriön kansantalousosaston arvion mukaan näiden työllisyysvaikutukset ovat 60 000 henkilötyövuoden luokkaa, Stubb sanoi.
”Lisävelkaantuminen suotavaa”
SDP:n ryhmäpuheenvuorossa Jukka Gustafsson painotti samoja infrahankkeita ja varoitti lyömästä jarruja päälle.
– Investointien rahoittaminen edellyttää lyhyellä aikavälillä jopa lisävelkaantumista. Se ei saa estää järkevän politiikan tekemistä. Lukuisat maamme johtavat talousoppineet tukevat nyt sosialidemokraattien tavoin elvytystä. Sitä tukee myös Kansainvälinen valuuttarahasto. Laajempi elvytys euroalueella olisi nyt tarpeen talous- ja työllisyyskehityksen kääntämiseksi. Muutoin edessä voi olla työttömyys- ja leikkauskierre.
Gustafsson torjui keskustan ja perussuomalaisten vaatimukset julkisen sektorin leikkaamisesta ja työntekijöiden vähentämisestä.
– Eihän työllisten määrää sillä tavalla lisätä. Puheenjohtajien Sipilän ja Soinin olisi syytä tarkentaa tässä keskustelussa, missä tehtävissä valtiolla ja kunnilla on heidän mielestään kymmeniä tuhansia turhia työntekijöitä.