Vasemmistoliiton varjobudjetissaan esittämä miljardiluokan elvytys on rohkea veto. Kyseessä ei ole vain konkreettinen vaihtoehto Alexander Stubbin hallituksen budjetille, vaan puolue haastaa koko talouspoliittisen keskustelun valtalinjan. Velka on pahasta, sanoo lähinnä pankkien ja etujärjestöjen ekonomisteista koostuva talouspapisto, ja kaikki muut puolueet vastaavat, että totisesti on.
Talous on uskontoa. Mikään muu ei selitä sitä, että kiristävästä linjasta pidetään kiinni, vaikka se ei toimi. Euroopan komission tuoreessa ennusteessa alennettiin euroalueen ensi vuoden kasvuennustetta puolen vuoden takaisesta 1,7 prosentista 1,1 prosenttiin. Mutta eiväthän uskovaiset yleensäkään tarvitse todisteita tuonpuoleisesta.
Suomi on siitä erikoinen maa, että lähes kaikki, joiden mielipiteellä on vaikutusta, uskovat yhteen totuuteen. Juuri nyt se totuus on velan turmiollisuus. Kuten kauppatieteiden tohtori Erkki Laukkanen toisaalla tässä lehdessä toteaa, ei Suomen suhteellinen velka-asema EU-maiden joukossa ole muuttunut miksikään vuonna 2008 alkaneen taantuman aikana. Moni muukin kuin ”kriisimaa” on paljon velkaantuneempi, mutta vain Suomessa velkaan suhtaudutaan hysteerisesti.
Talouskeskustelussa äänensä saa kuuluviin suppea joukko samoin ajattelevia ekonomisteja.
Ainakin osittain tämä johtuu siitä, että talouskeskustelussa äänensä saa kuuluviin vain suppea joukko samoin ajattelevia ekonomisteja. Radio- ja televisiotoimittajien mediaseminaarissa lokakuussa julkistettiin selvitys, jonka mukaan samat neljä asiantuntijaa ovat kommentoineet eniten eurokriisiä niin Ylen uutisissa kuin Helsingin Sanomissakin. Heistä Sixten Korkman on Aalto-yliopiston professori, muilla on pankkiekonomistin tausta.
Vasemmistoliitto haastaa vallitsevan näkemyksen velasta. Stubb totesi viimeksi sunnuntaina, ettemme voi jättää velkaa lastemme maksettavaksi. Vasemmistoliiton mukaan Suomella ei päinvastoin ole varaa olla elvyttämättä vaikka velkarahalla.
Emme pääse kysymään asiaa niiltä tulevilta sukupolvilta, joiden mielipiteen oikeisto uskoo tietävänsä, mutta pohditaan: ottavatko he mieluummin vastaan velan, joka on valtioille luonnollinen olotila ja jota ei ole tarkoituskaan maksaa pois niin kuin asuntolainaa? Vai velattoman valtion, mutta rikkinäisen yhteiskunnan ja rapautuvan infrastruktuurin?
Seuraavaa hallitusohjelmaa kirjoitetaan puolen vuoden kuluttua. Kiristyslinjalla ovat todennäköiset kaksi suurinta puoluetta keskusta ja kokoomus. Demareista ei tiedä. Puolueen puheenjohtaja toi eduskuntaan kiristävän budjettiesityksen, mutta eduskuntaryhmä puhuu elvyttämisestä. Puolueen kanta riippuu ilmeisesti tuulen suunnasta toukokuussa.
Ennen kevään kiristyshuumaa on syytä tehdä selvitys 1990-luvun säästöjen todellisesta hinnasta, jotta tiedetään, kuinka kalliiksi ne todellisuudessa tulivat.
Jos velka kuitenkin kauhistuttaa, niin elvytykseen löytyy varoja muualtakin. Vasemmistofoorumin maanantaina julkaisema Varjotalous-selvitys osoittaa, että harmaasta taloudesta on kerättävissä yli miljardin euron lisätulot. Lopulta kyse on poliittisesta tahdosta uskaltaa tehdä toisin kuin EK määrää.
uutiskirje 