Keskiviikkona julkaistiin ajatushautomo Tänkin selvitys perustulon kenttäkokeen edellytyksistä Suomessa. Siinä ollaan kiinnostuneita erityisesti perustulon vaikutusta pienituloisten työssäkäyntiin.
Selvityksen ovat tehneet tutkimusjohtaja Mikko Forss ja tutkija Ohto Kanninen. Sen ovat rahoittaneet Työeläkevakuuttajat Tela ja Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra.
Selvityksen tekijöiden mielestä kenttäkoe on paras tapa edistää näyttöön perustuvaa politiikkaa. Heidän mukaansa Suomessa tulisi järjestää kenttäkoe myös perustulosta.
Perustulon tavoitteena on oltava tuloerojen tasaaminen.
Tänkin selvitystä on motivoinut kiinnostus perustulon vaikutuksista pienituloisen työikäisen väestön työssäkäyntiin. Tästä olivat myös rahoittajat kiinnostuneita.
Vähintään 8 000 osallistujaa
Käytännössä perustulokoe vaatisi sekä erillislain että muutoksia perustuslakiin niin, että yhdenvertaisuudesta voitaisiin poiketa tutkimuksen nimissä.
Tänkin mallissa 18–62-vuotiaat osallistujat valittaisiin satunnaisesti ympäri Suomea, eikä osallistumisesta voisi kieltäytyä. Osallistujia tulisi olla vähintään 8 000.
Joukon on oltava kyllin laaja, että tulokset ovat hyödynnettävissä, mutta perustuslain näkökulmasta taas pienempi joukko olisi helpommin hyväksyttävissä. Joka tapauksessa perustuslakivaliokunnan olisi otettava asiaan kantaa.
Selvityksen tekijät perustelivat satunnaisotantaa sillä, että mikä toimii Kainuussa, ei välttämättä toimi samalla tavalla Helsingissä ja toisinpäin.
Alueellistamattomassa kokeessa ei kuitenkaan saada tietoa perustulon vaikutuksista yhteisöihin.
Suosittaa negatiivista tuloveroa
Osallistujien nykyisten tulojen tulisi jäädä mediaanitulon, noin 1 850 euroa kuukaudessa, alle. Heidän verojärjestelmänsä muuttuisi kuukausipohjaiseksi.
Esitetyssä mallissa takuutulon kuukausittaiset tasot olisivat 400, 500, 500 ja 700 euroa. Nykyisen työmarkkinatuen netto-osuus on 562 euroa kuukaudessa. Osallistujien tulisi olla 18–62-vuotiaita.
Selvityksen mukaan Suomessa toteuttamiskelpoisin malli olisi negatiivinen tulovero, joka ei kuitenkaan ole varsinainen perustulomalli. Se korvaisi ensisijaiset etuudet toimeentulotukea ja lapsilisiä lukuunottamatta tiettyyn tasoon asti.
Tänkin arvion mukaan, jos kenttäkoelaki saataisiin voimaan vuonna 2016, koe alkaisi 2017 ja päättyisi 2019. Sen tulokset valmistuisivat ja olisivat hyödynnettävissä vuonna 2021.
”Työvoimasta ei ole pulaa”
Tänkin selvitystä olivat kommentoimassa demarinuorten puheenjohtaja Joona Räsänen, keskustanuorten puheenjohtaja Teppo Säkkinen, kokoomusnuorten puheenjohtaja Susanna Koski, perussuomalaisten nuorten pääsihteeri Suvi Karhu, vasemmistonuorten puheenjohtaja Li Andersson ja vihreiden nuorten Maria Ohisalo.
– On aika olennaista puhua siitä, mitä tavoitellaan, huomautti Li Andersson.
Hänen mukaansa perustulon tavoitteena on oltava tuloerojen tasaaminen. Suomessa ei ole pulaa työvoiman tarjonnasta eikä perustulolla kannata lähteä tavoittelemaan sellaista.
– Se ei saa johtaa siihen, että vastentahtoinen matalapalkkatyö kasvaa suomessa. Sen kanssa on jo ihan riittävästi ongelmia.
Andersson toivoi myös yhdenvertaisuusperiaatteen vakavasti ottamista.
– Sulkisin kokeilusta pois nykyistä minimiä pienemmät tasot. Pitää lähteä siitä, että ei heikennetä ihmisten perustoimeentuloa.
– On kuitenkin ollut hauska seurata perustulon poliittisen valtavirran keskusteluun.
Andersson kiitti selvityksen tekijöitä ja totesi selvityksen antavan hyvät eväät kokeelle mallista riippumatta.
– Olen kuitenkin eri mieltä siitä, että pitäisi tavoitella työvoiman tarjonnan lisäämistä. Sen sijaan pitäisi tavoitella ihmisten autonomiaa ja tulotason nostoa.
Sekä vasemmistonuorten että vasemmistoliiton hieman toisistaan poikkeavissa malleissa perustulon taso on noin 700 euroa kuukaudessa.
Perustulosta lisää Kansan Uutisten verkkolehdessä sunnuntaina.
uutiskirje 
