EU-valtioiden sosiaaliturvajärjestelmät edistävät harvoin kolmansista maista saapuvien maahanmuuttajien lyhytaikaista työskentelyä EU-maissa, kerrotaan Euroopan muuttoliikeverkoston (EMN) tiedotteessa.
Kolmansista maista saapuvat työntekijät nähdään useissa EU-maissa ratkaisuna työvoimatarpeisiin. Pätkätöitä tekevät uhkaavat kuitenkin jäädä sosiaaliturvajärjestelmissä väliinputoajiksi, jos työttömyys osuu kohdalle, käy ilmi EMN:n julkaisemasta vertailututkimuksesta Maahanmuuttajien oikeus sosiaaliturvaan ja terveydenhuoltoon: politiikat ja käytäntö.
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää sekä EU:n että kansallisia säännöksiä, joiden perusteella maahanmuuttajilla on oikeus sosiaaliturvaan ja terveydenhuoltoon EU-valtioissa. Tutkimus selvitti myös, miten nämä oikeudet eroavat jäsenvaltion kansalaisten oikeuksista.
Eri EU-valtioiden sosiaaliturvapoliitikkoja ei ole yhtenäistetty. Monissa maissa etuuksien saaminen ei ole kiinni kansalaisuudesta, vaan siitä, miten kauan henkilö on asunut tai työskennellyt maassa. Pitkäaikaisen oleskeluluvan omaavilla maahanmuuttajilla on yleensä oikeus kaikkiin samoihin oikeuksiin kuin kansalaisillakin.
Suomessakin etuudet
voivat jäädä saamatta
Haavoittuvassa asemassa useassa EU-maissa ovat kolmansien maiden maahanmuuttajat, jotka ovat tulleet maahan hiljattain ja joiden työsuhde kestää lyhyen aikaa.
– Muuttoliike kolmansista maista katsotaan useissa EU-maissa yhdeksi ratkaisuksi työvoimatarpeisiin, joita muun muassa väestön ikääntyminen aiheuttaa. Maahanmuuttajien asema on kuitenkin usein maan kansalaisia heikompi taantuman aikana, sanoo ylitarkastaja Berit Kiuru EMN:stä.
– On vaarana, että maahanmuuttaja putoaa pois sekä kotimaansa että työskentelymaansa sosiaaliturvan piiristä, jos työttömyys osuu kohdalle. Maahanmuuttaja ei myöskään välttämättä vie etuuksia mennessään, kun palaa kotimaahansa, vaikka olisi maksanut veroja ja muita maksuja palkastaan työskentelymaahansa, toteaa Kiuru.
Kohtuuttomia tilanteita voi Suomessakin aiheutua lyhytaikaisesti työskenteleville. Yhdistelmälupadirektiivin toimeenpano on kuitenkin parantanut tilannetta. Direktiivin mukaan kolmansista maista tulleita tilapäisiäkin työntekijöitä on tietyin rajoituksin kohdeltava yhdenvertaisesti jäsenvaltion kansalaisten kanssa. Vakituinen asuminen ei siten voi olla ainoa keino sosiaaliturvan piiriin pääsemiseksi.
Kantaväestö nostaa
enemmän eläkkeitä
Yleinen harhaluulo on, että maahanmuuttaja nauttii korkeammasta sosiaaliturvasta kuin vastaavassa tilanteessa oleva maan kansalainen.
– Muun muassa Suomessa maahanmuuttajilla on oikeus sosiaaliturvaan aivan samoin edellytyksin kuin kansalaisillakin. Ennemminkin näyttäisi siltä, että maahanmuuttajat eivät usein edes tiedä, mihin kaikkiin etuuksiin he ovat oikeutettuja, Kiuru toteaa.
Kelan tänä syksynä julkistetusta tutkimuksesta käy ilmi, että työikäiset maahanmuuttajat käyttivät keskimäärin 780 euroa eli noin neljänneksen kantaväestöä enemmän sosiaalietuuksia vuoden 2011 aikana asukasta kohden. Eroa selittää ensisijaisesti maahanmuuttajien heikko työllisyys, joka korostuu ensimmäisinä vuosina maahanmuuton jälkeen.
Maahanmuuttajille maksetaan toisaalta vähemmän eläkkeitä. Kun vanhuuseläkkeet otetaan mukaan tarkasteluun, tilanne kääntyy toisin päin ja kantaväestön keskimääräiset etuudet ovatkin 1 840 euroa vuodessa suuremmat asukasta kohden kuin maahanmuuttajien.
Kelan tutkimuksessa ei käsitelty kaikkia sosiaalietuuksia, kuten toimeentulotukea.
lehti 