Sosiaalialan ammattijärjestö Talentian puheenjohtaja Tero Ristimäki on huolissaan tukkeutuneesta ja vaientavasta kunnallisesta hallintokulttuurista.
– Vaientamisen tapoja on monia suoranaisista kielloista ja rankaisuista nolaamiseen ja eristämiseen. Jos vaientaminen ei onnistu, vähätellään ongelmia tai kiistetään ne. Näin kävi alkukesästä ja uudelleen tällä viikolla Tampereella ja Kuopiossa, jossa lastensuojelun sosiaalityöntekijät toivat päättäjien ja median tietoon puutteelliset resurssit, Ristimäki kuvaa.
Hän viittaa viime viikolla median esiin tuomiin tapauksiin, joissa esimiehet ja poliittinen johto yrittävät tukkia sosiaalialan ammattilaisten suut, kun nämä haluavat viestittää työssä kohtaamistaan ongelmista ja esittää niihin ratkaisuja.
Ristimäki muistuttaa, että sosiaalialan ammattilaisten etiikkaan kuuluu nostaa epäkohtia esille ja pyrkiä muuttamaan niitä.
– Myös uuteen sosiaalihuoltolakiesitykseen sisältyy työntekijöitä koskeva velvollisuus puuttua epäkohtiin. Nykyisen kulttuurin vallitessa emme uskalla luottaa edes lakiin kirjattuun turvalausekkeeseen, joka sanoo, ettei työntekijään saa kohdistaa rankaisutoimenpiteitä siitä syystä, että hän tuo epäkohtia esille, Ristimäki sanoo.
Talentia haluaa muuttaa suomalaista virkamieskulttuuria.
– Jotta kulttuurimuutos saadaan aikaan, tarvitaan tutkimusta nykyisistä käytännöistä, Ristimäki perustelee ja kertoo, että järjestö tukee 5000 eurolla Lapin yliopiston tutkijan Laura Tiitisen tutkimusta, jossa selvitetään sosiaalialan korkeakoulutettuihin kohdistuvan vaientamisen ja sananvapausrikkomusten laajuutta.
– Maailmalla epäkohtien julkituominen (whistleblowing) on sallittua ja jopa suositeltavaa. Whistleblowingissa on kyse siitä, että työntekijät raportoivat toimimattomista, epäeettisistä tai laittomista käytännöistä ja politiikoista pyrkimyksenä lopettaa ne. Suomalainen käännössana ilmianto on jo sävyltään negatiivinen, mikä osaltaan kertoo kulttuuristamme, Tiitinen toteaa.
uutiskirje 