Vuorotteluvapaalla oleva Jyväskylän yliopiston kulttuuripolitiikan lehtori Miikka Pyykkönen on kirjoittanut yrittäjyydestä ja yrittäjähenkisyydestä kriittisen tietokirjan Ylistetty yrittäjyys, jossa yritetään katsoa yrittäjyyden ylistyksen yli ja hahmotella myös vaihtoehtoisia toimintamalleja.
Sen lisäksi, että yrittäjyydestä haetaan ratkaisua talouden ja työllisyyden ongelmiin, sitä ollaan samanaikaisesti vääntämässä tavoitelluksi kansalaisuuden muodoksi, olipa sitten kyse menestyjistä tai syrjäytetyistä.
Kaikkien oltava yrittäjän kaltaisia
Yrittäjyys tunkee Pyykkösen mukaan läpi kaikkialla nyky-yhteiskunnassamme. Hieman ajan henkeä kärjistäen tulkiten, voidaan melkeinpä sanoa, että ”ollaksemme hyviä kansalaisia meidän tulisi olla mahdollisimman yrittäjän kaltaisia”.
”Yksilöiden tulee olla yrittäjähenkisiä pärjätäkseen elämässään.”
Kärjekkäimmillään tämä tarkoittaa sitä, että työntekijän tulee ajatella omaa työtään työnantajansa edun näkökulmasta tai että työttömyys on seurausta yksilön kyvyttömyydestä myydä omaa työvoimaansa riittävän hyvin, Pyykkönen kirjoittaa.
Ylikorostunut yksilöyrittäjyys on Pyykkösen mukaan lisännyt sosiaalista eriytymistä, johtanut heikkouksista syyllistämiseen ja muuttanut myös julkisten palveluiden järjestämisen ”tulostuijotukseksi ”.
Yhdessäkin on saatu paljon aikaan
Pyykkösen mukaan on harhaista ja jopa haitallista ajatella yhteiskunnallista toimijuutta lähtökohtaisesti epäkollektiivisena, sillä maailmalta löytyy paljon esimerkkejä tuottavasta yhteistoiminnasta, joka on saatu aikaan nostamatta yrittäjäyksilöä jalustalle.
Pyykkönen muistuttaa, että työtä ja sen tuloksia on jaettu ja yrittäjyyttä rakennettu myös erilaisten kollektiivien, kuten osuuskuntien avulla.
”Suurin osa vapaa-ajan aktiviteeteista järjestetään nykyäänkin yhdessä talkoin. Yhteistoiminta ja voittoa tavoittelematon tee se itse -toimintakulttuuri pitävät yllä ja kehittävät ala- ja vastakulttuureja. Suuriakin taideproduktioita toteutetaan ilman, että oikeudet tai tuotot virtaisivat tietyn yhtiön omistajien tai muiden yksittäisten taskuun”, Pyykkönen toteaa verkkojulkaisussaan.
Myös Pyykkösen mielestä yrittäjyyttä, yrittäjämäisyyttä ja yrittämistä tarvitaan, mutta sen tulisi perustua yksilöllisen menestymisen ja loputtoman pärjäämisen sijaan kaiken toiminnan ja olemisen sosiaalisuuteen ja kollektiiviseen vastuullisuuteen. Tämä olisi Pyykkösen mielestä lopulta sekä kustannustehokkainta että myös inhimillisintä.
lehti 