Sairaanhoitajat palautuvat vuorotyöstä parhaiten eteenpäin kiertävässä vuorotyöjärjestelmässä, jossa vuoroa seuraa aina myöhemmin alkava vuoro, kuten aamuvuoroa iltavuoro. Yksittäinen pitkä työvuoro ei kuitenkaan haittaa palautumista osoittaa terveystieteiden maisterin Susanna Järvelin-Pasasen väitöstutkimus ergonomian alalta, tiedottaa Itä-Suomen yliopisto (UEF).
Järvelin-Pasasen väitöskirjatyössä tutkittiin sykevälivaihtelun avulla työaikojen vaikutusta työssä kuormittumiseen ja palautumiseen. Tutkimukseen osallistui opettajia ja vuorotyötä tekeviä sairaanhoitajia. Mittausmenetelmänä käytettiin tahdosta riippumattoman hermoston toimintaa kuvaavaa sykevälivaihtelurekisteröintiä ja kyselyitä.
Mittaukset toteutettiin työssä, vapaa-aikana ja yöunen aikana. Aiheeseen liittyvät aiemmat tutkimukset ovat perustuneet usein laboratorio-olosuhteissa tehtyihin mittauksiin ja työntekijöiden kokemuksia selvittäneisiin kyselyihin. Aidoissa työskentelyolosuhteissa toteutettuja pitkittäistutkimuksia on tehty vain vähän.
Niin sanotussa taaksepäin kiertävässä vuorotyöjärjestelmässä siirrytään iltavuorosta aamuvuoroon alle 11 tunnin levon jälkeen. Tutkimus osoitti, että vähentämällä tällaisia nopeita siirtymiä työvuorojen välillä voitiin vaikuttaa myönteisesti sairaanhoitajien palautumiseen. Sen vuoksi eteenpäin kiertävää vuorotyöjärjestelmää kannattaa suosia hoitotyössä.
Terveystieteiden maisteri Susanna Järvelin-Pasasen väitöskirja ”Työajat ja sykevälivaihtelu opetus- ja hoitotyötä tekevillä naisilla” tarkistetaan Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnassa 12. marraskuuta.
uutiskirje 
