Välttämisruokavalio sopii erityisesti vaikeisiin allergioihin, lievissä tapauksissa ruoka-ainetta voi kokeilla pienillä määrillä, kerrotaan uudessa lasten ruoka-allergioita käsittelevässä Käypä hoito -suosituksessa. Päivityksestä tiedottaa suosituksia ylläpitävä lääkäriseura Duodecim.
Uudessa versiossa painotetaan lievien ja vaikeiden allergioiden erottamisen tärkeyttä. Vaikeissa tapauksissa hoitona on ruoka-aineen välttäminen, lievissä tapauksissa ruoka-ainetta voi käyttää oireiden sallimissa rajoissa tai välttää määräaikaisesti, tiedotteessa kerrotaan.
Imettävälle äidille ei lähtökohtaisesti suositella välttämisruokavaliota lapsen allergian takia, koska äidinmaitoon erittyy vain hyvin vähän allergeenisia proteiineja. Vaikeaoireiset ja keskeisten ruoka-aineiden allergiat diagnosoidaan altistuskokeen avulla. Uuden osadiagnostiikan avulla voidaan ennustaa vaikeiden oireiden ilmaantumista.
Lapsen oma kokemus huomioitava
Lasten ruoka-allergioita koskevan Käypä hoito -suosituksen tavoitteena on yhdenmukaistaa lasten ruokiin liitettyjen oireiden selvittämistä, taudinmääritystä ja sen tunnistamista, miten vaikeasta allergiasta on kysymys.
Suosituksella halutaan edistää vaikeiden ruoka-allergioiden havaitsemista ja hoitoa sekä välttämisruokavalion oikeaa kohdistamista sekä mahdollisimman monipuolisen ruokavalion toteutumista allergiasta huolimatta.
– Määräaikainen välttämisruokavalio tulisi kohdentaa erityisesti vaikeisiin allergioihin. Lieväoireisissa tapauksissa ruoka-aineiden käyttö oireiden sallimissa rajoissa saattaa nopeuttaa ruoka-allergiasta toipumista. Lapsen kokemus oireista tulee ottaa huomioon, ja käytännössä on tilanteita, jolloin lievissäkin tapauksissa ruoka-ainetta on parempi välttää määräaikaisesti, kertoo suositustyöryhmän puheenjohtaja, professori ja vastaava ylilääkäri Mika Mäkelä.
Sietokyky ruoka-aineille näyttää tutkimusten mukaan syntyvän parhaiten, kun kiinteiden ruokien antaminen aloitetaan 4–6 kuukauden iässä. Aloituksen lykkääminen ei ehkäise allergioita. Imetystä suositellaan jatkettavan lisäruoan ohella yhteen ikävuoteen saakka. Allergiariskiperheissä ei ole tarpeen poiketa terveen lapsen ravitsemussuosituksista.
Maito ja vilja testattava valvotusti
Ravitsemuksessa keskeisten ruokien, kuten maidon ja viljojen osalta allergian diagnoosin perustana on valvottu välttämis-altistuskoe. Muissa tapauksissa riittää kotona tehtävä kokeilu.
Kaksoissokkoaltistusta käytetään viivästyneiden ja vaikeasti tulkittavien reaktioiden tutkimiseen. Uuden osadiagnostiikan avulla voidaan IgE-välitteisissä allergioissa arvioida reaktion vaikeusastetta. Sen avulla voidaan tunnistaa voimakkaasti reagoivat potilaat. Iho- ja laboratoriotestien hyöty diagnostiikassa on rajallinen.
Pelkkä välttämiseen liittyvä oireiden väheneminen ei riitä ruoka-allergian diagnoosiin, ruoka-aineen sopivuus paljastuu vasta kun lapsi saa välttämisen jälkeen uudelleen kyseistä ruoka-ainetta.
Altistuskoetta suositellaan erityisesti keskeisten ruoka-aineiden kohdalla, kun on odotettavissa voimakas reaktio, lapselta on eliminoitu useita ruoka-aineita tai välttämisruokavaliota on jatkettu tarpeettoman pitkään.
– Näytön mukaan lähes puolet maitoallergisiksi epäillyistä lapsista, joiden oireet olivat helpottuneet välttämisruokavalion avulla, eivät lopulta saaneet mitään oireita altistuskokeessa. Välttämisruokavalion jatkamisen tarpeellisuutta onkin arvioitava neuvolassa ja varmistettava uusinta-altistusten tai kotikokeilujen toteutuminen hoitosuunnitelman mukaisesti. Imeväisillä ruoka-aine altistetaan 6–12 kuukauden välein, sillä valtaosalla oireilu lievittyy tai häviää 3–4 ikävuoteen mennessä. Esimerkiksi lähes puolet maitoallergiapotilaista toipuu 18–24 kuukauden ikään mennessä.
Suurin osa paranee kouluikään
Ruoka-allergioiden esiintyvyys lapsilla on iästä riippuen 3–9 prosenttia. Tavallisimmat ruoka-allergiat Suomessa ovat maito- ja kananmuna-allergiat. Suurella osalla lapsista ne häviävät ennen kouluikää.
Ruoka-aineiden anafylaktiset reaktiot ovat lapsilla harvinaisia. Tavallisimmin allergia aiheuttaa iho- tai suolisto-oireita. Suurelta osalta pikkulapsia ruoka-allergiat häviävät 1–2 vuoden kuluessa, mutta pienellä osalla oireilua voi jatkua kouluikään tai pidempään. Myös aikuisilla tavataan ruoka-aineallergioita, mutta ne ovat harvinaisempia kuin lapsilla.
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Lastenlääkäriyhdistyksen asettama työryhmä on laatinut lasten ruoka-allergioita koskevan Käypä hoito -suosituksen tuoreimman tutkimustiedon mukaisesti.
lehti 