Näin arvioi poliittisen taloustieteen tutkija Lauri Holappa Taloussanomien mukaan. Holappa puhui asiasta Helsingin yliopiston vaaliteematilaisuudessa maanantaina.
Holappa puhui työn tarjontateoriasta, jossa tarjonnan lisääntyminen laskee työvoiman hintaa, ja totesi, että kokoonpanosta riippumatta hallitus jatkaa samassa talousteoreettisessa viitekehyksessä kuin nyt.
Holapan mukaan etenkin suuret puolueet tarjoavat samankaltaisia ratkaisuja: työmarkkinoiden rakenteellisia uudistuksia.
– Yksikään iso puolue ei kannata elvyttävää finanssipolitiikkaa.
Pienemmätkin ovat hänestä ulalla.
– Vihreiden linjasta ei ota mitään selvää. Vasemmistoliittohan on eniten puhunut elvytyksestä. Mutta kun katsomme viime syksyn varjobudjettia, se oli ainoastaan vähemmän kiristävä kuin muilla. Käsittäisin, että myös perussuomalaiset ovat melko tiukan finanssipolitiikan puolestapuhujia, hän sanoo.
Huono vertaus
Vasemmistoliiton poliittinen sihteeri Jussi Saramo kysyy Holapalta, onko tämä lukenut vasemmistoliiton vaaliohjelmaa.
– Se, että kaikilla on samanlainen talouspolitiikka, koskee valitettavasti suuria puolueita. Niiden vaaliohjelmissa ei ole eroja, Saramo sanoo.
– Mutta meidän vaaliohjelma on selkeästi elvyttävä. Olemme ainoa puolue joka puhuu siitä, että työttömyyden vaivaama Suomi on tilanteessa, jossa hyvin valitut elvytyskohteet maksavat itsensä takaisin. Kun ihmiset saavat töitä, he rupeavat maksamaan veroja, kuluttavat rahaa ja luovat lisää työtä. Samaan aikaan säästytään maksamasta kustannuksia. Tästä kaikesta syntyy hyvää kierrettä talouteen. Valtion tulot lisääntyisivät ja menot vähenisivät.
Saramo toteaa, että Holappa on arvokas yhteiskunnallinen keskustelija, mutta hänen peräänkuuluttamansa asiat eivät ole samaa tasoa kuin yhden eduskuntaryhmän yhden vuoden varjobudjetin tavoitteet.
– Varjobudjetti on eduskuntaryhmässä sovitettu mahdollisuuksien rajoihin, esimerkiksi suuria investointeja ei teknisesti voi käynnistää ennen kuin ne on suunniteltu, Saramo sanoo.
– Holappa peräänkuuluttaa perustavanlaatuisia rakenteellisia muutoksia, joita ei polkaista käyntiin yhtäkkiä. Osa niistä vaatii muutoksia Euroopan tasolla. Siksi niiden vertaaminen varjobudjettiin on järjetöntä.
Vaikuttaa omalla painoarvollaan
Saramo arvioi, että vasemmistoliitossa ollaan monista asioista samaa mieltä Holapan kanssa, mutta kysyy, tarvitaanko politiikan suunnan muutokseen ehdoton enemmistö vai voidaanko linjaa kääntää paremmaksi myös kompromisseilla.
– Tähän asti vasemmistoliitto on pyrkinyt vaikuttamaan sillä painoarvolla, joka sillä on sen sijaan, että olisi jäänyt odottelemaan ehdotonta enemmistöä. Samalla on tärkeää pitää esillä kokonaisvaltaisen linjamuutoksen tarpeellisuutta.
lehti 