Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n mukaan maanantaiaamuna kariutuneissa pelisääntöneuvotteluissa oli kyse työrauhajärjestelmän uudistamisesta ja laittomien lakkojen ennaltaehkäisystä. Niiden epäonnistuminen osoittaa työnantajien mielestä, ettei EK:lla ja palkansaajajärjestöillä ole yhteistä näkemystä Suomen tilanteen vakavuudesta.
Tiedotteessaan EK toteaa, ettei se halunnut kajota lakko-oikeuteen, vaan ehkäistä laittomat lakot. Työrauhaa koskeva laki on peräisin vuodelta 1946. EK pitää välttämättömänä merkittäviä muutoksia siihen, joilla Suomen houkuttelevuus investointien ja yleensäkin yritysten sijaintipaikkana paranisi.
”Työrauhajärjestelmämme on selvästi kilpailijamaita heikompi. Laittomien lakkojen määrä on suuri. Yhteiskunta ja verkottuneet yritykset ovat entistä haavoittuvampia lakkojen edessä”, toteaa EK.
Myös Kunta-alan työmarkkinajohtaja Markku Jalonen valittaa, ettei neuvotteluissa päästy osapuolia tyydyttävään ratkaisuun. Jalosen mukaan työnantajien ja palkansaajien kannat jäivät kauaksi toisistaan.
EK:n tavoin KT:n keskeisenä tavoitteena neuvotteluissa on ollut laittomien työtaisteluiden kynnyksen nostaminen mahdollisimman korkealle tasolle muun muassa hyvityssakkoja korottamalla. Jalonen korostaa, että kunta alan välttämättömät uudistukset ja muun muassa sote edellyttävät työrauhajärjestelmän toimivuutta kunta-alan työmarkkinoilla.
KT Kuntatyönantajien valtuuskunta antoi maanantaina KT:n neuvottelijoille valtuudet jatkaa tarvittaessa neuvotteluja työrauha- ja sopimusjärjestelmästä.