Viimeinen sana
Oikeistosta kuuluu nyt paljon lakien, valtion ja yleisen yhteiskuntajärjestyksen vastaista puhetta. Eikö vähitellen olisi aika laittaa tällaiset pseudoanarkistit kuriin ja nuhteeseen?
Kokoomuksen kansanedustajat Lasse Männistö ja Sanni Grahn-Laasonen käynnistivät keskustelun lakien purkamisesta kaksi vuotta sitten vaatimalla esimerkiksi EU:n rahanpesulaista, rikkidirektiivistä ja äidinmaidon korvikkeiden mainosrajoituksista luopumista. He kauhistelivat myös, että vuosilomalla sairastamisesta saa nykyään lisää lomaa.
Harri Jaskari selvensi normien purkua kirjoittamalla, että ”haluamme normeja ja tehtäviä purkamalla vähentää kuntien menoja 1 miljardilla eurolla”.
Sallimmeko norminpurkajiksi itseään kutsuvien hunsvottien ja huligaanien hajottaa yhteisen hyvän?
Kyse on siis leikkauksista, kuten Ben Zyskowicz osoittaa tuoreella listallaan, joka muun muassa jäädyttäisi sosiaaliturvan indeksit, leikkaisi lääkekorvauksia ja lyhentäisi ansiosidonnaista työttömyysturvaa. Erään kokoomuslaisen vanhaa vaalilausetta mukaillen: kokoomus käy kukkarollesi.
Puolueen eduskuntaryhmä jatkoi anarkistina poseeraamista Normitalkoot-paperissaan. Siinä vaatimukset työntekijän koeajan pidentämisestä ja pörssiyhtiöiden avoimuuden vähentämisestä verhotaan kapinallisen sädekehään.
Kokoomus väittää edistävänsä vapautta. Käytännössä ehdotettu purku tarkoittaa tavallisia ihmisiä loisivien suuryritysten vapauden eli niiden vallan kasvattamista. Samalla se tarkoittaa, että huonoimmassa asemassa olevien tilannetta kuristetaan entisestään.
Jos todella halutaan purkaa ongelmallisia lakeja, aloitetaan vaikkapa uudesta ulkomaalaislaista, joka lisää paperittomien ja maan alla elävien siirtolaisten määrää.
Tai puretaan toimeentulotuella elävien kyttäysjärjestelmä ja raportointipakko, tai työttömien aktivointipomputus, tai opiskelijoiden opintoaikarajoitukset, tai ihmisoikeuksia rikkova translaki, tai niin edelleen.
Ehkä pitäisi kuitenkin vaatia lisää lakeja ja järjestystä.
Länsimaisessa ajattelussa on pitkä juonne, jonka mukaan laki on kielteinen asia. Lain piirissä eläminen ajatellaan puutteelliseksi, ikään kuin lain säätelemä oleminen olisi aina tukahdutettua.
Samaan hengenvetoon lisätään, että ihmisten tukahduttaminen lailla on välttämätöntä, koska inhimillisen pinnan alla murisee verta himoitseva eläin, joka tappaa kaiken, ellei sitä kahlitse lailla. Tätä kantaa kokoomuskin tavallisesti on edustanut vaatiessaan lisäoikeuksia poliisille ja puolustusvoimille.
Jos nykyään vaaditaan ”lakia ja järjestystä”, vaaditaan lähinnä rikosoikeudellista lakia. Harvemmin puhutaan laeista, jotka takaavat sosiaalisia oikeuksia. Työttömyysturva, asumistuki, eläkkeet ja muu sosiaaliturva, lomat ja sairaslomat, sananvapaus ja vammaisten oikeudet ovat kaikki lakiin kirjattuja positiivisia asioita.
Hajottamisen ohella täytyy rakentaa. Tarvitaan instituutioita. Instituutioiden takaamiseksi tarvitaan lakeja. Lait eivät pelkästään estä tai alista. Ne myös luovat ympäristöjä ja tuottavat hyvääkin järjestystä.
Jos Suomeen halutaan perustulo, täytyy säätää lakeja. Jos halutaan demokratisoida työpaikkoja, jakaa työtä tai elvyttää palkkatuilla, tarvitaan lakeja ja asetuksia. Jos nämä uudistukset halutaan rahoittaa kunnolla, tarvitaan lakeja ja niiden valvomista.
Sallimmeko norminpurkajiksi itseään kutsuvien hunsvottien ja huligaanien hajottaa yhteisen hyvän?
Jos emme, tarvitaan lisää lakeja ja järjestystä. Niskalenkki norminpurkajista!
lehti 