KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Ulkomaat

Penedo ei tehnyt haaveista totta

Eeva Hohenthal on toisen polven penedolaisia. Hän tienaa elantonsa myymällä Suomi-aiheisia tuotteita omassa putiikissaan, muun muassa piparkakkuja.

Eeva Hohenthal on toisen polven penedolaisia. Hän tienaa elantonsa myymällä Suomi-aiheisia tuotteita omassa putiikissaan, muun muassa piparkakkuja. Kuva: Felipe Maciel Martínez

Elämä pastori Toivo Uuskallion yli 80 vuotta sitten perustamassa siirtokunnassa Brasiliassa oli kaukana paratiisista. Suomi näkyy silti edelleen keskellä sademetsää.

Juha Solanterä
31.12.2015 8.00

Ensimmäiset mielikuvat Brasiliasta koostuvat yleensä paratiisirannoista, lämpimistä ihmisistä, sambasta ja jalkapallosta. Suomalainen sielunmaisema on hyvin erilaisista raaka-aineista rakennettu, mikä saa ihmettelemään, kuinka maahan on koskaan voinut syntyä yksi historian suurimmista suomalaisyhdyskunnista.

Penedo on pastori Toivo Uuskallion vuonna 1929 perustama siirtokunta. Se sijaitsee Rio de Janeiron osavaltiossa, noin 150 kilometriä osavaltion pääkaupungista luoteeseen.

Alun perin siirtokunnan tavoitteena oli noudattaa niin sanottua naturalistista elämäntapaa. Vaatteita ei käytetty, kaikki ruoka tuotettiin itse, päihteet olivat ehdottomasti kiellettyjä ja uskonto oli vahvasti läsnä. Jokaisen Penedoon lähtijän oli suostuttava näihin Uuskallion vaatimiin ehtoihin.

Sääntöjen mukaan oli mahdotonta elää

Idealismi ei kuitenkaan kestänyt pitkään, ja 10–15 vuotta siirtokunnan perustamisen jälkeen aatteista oli suurimmaksi osin luovuttu. Brasilian kovat helteet olivat viileämpään tottuneille suomalaisille liikaa eikä maa ollut hedelmällistä, joten sääntöjä ensin löysättiin, kunnes niistä luovuttiin kokonaan. Monet lähtivät takaisin, mutta uusiakin uskalikkoja saapui, kun sana siirtolaisyhteiskunnasta levisi kotimaassa.

Eeva Hohenthal, 78, on toisen polven penedolainen ja yksi harvoista jäljellä olevista yhdyskunnan idealistisen aikakauden aikana eläneistä. Hän pitää nykyään Suomi-aiheista kauppaa keskustan läheisyydessä, ja muistaa hyvin alkuaikojen vaikeudet.

– Isäni päätti lähteä Suomesta sotaa pakoon. Asuimme vanhempieni kanssa maatilalla Penedossa ja olot olivat hirveän huonot. Monet lähtivät samalla laivalla takaisin Suomeen, jolla tulivat, koska olivat odottaneet aivan muuta.

– Ihmisten terveys kärsi idealistisesta ruokavaliosta. Esimerkiksi monet äidit olivat kovilla, kun tulivat raskaaksi. Minunkin äidiltäni kuoli vauva, kun maitoa ei tullut puutteellisen ruokavalion takia ja lehmät oli vaihdettu muihin raaka-aineisiin, Hohenthal kertoo.

Tasainen muuttovirta Suomesta aina 1950-luvulle asti takasi yhdyskunnan elinvoimaisuuden. Lentoliikenteen yleistyessä penedolaiset alkoivat käydä tiheämmin Suomessa. Myös Hohenthal lähti nuorena takaisin Suomeen.

– Lähdimme vuonna 1952 Helsinkiin katsomaan olympialaisia isäni kanssa. Isä palasi Penedoon, mutta minä jäin kouluun Suomeen. Asuin isovanhempieni luona, kävin koulua ja autoin kotitöissä.

Hohenthal palasi Penedoon 18-vuotiaana, mutta lähti taas kolmen vuoden päästä takaisin Suomeen, tällä kertaa työskentelemään Brasilian suurlähetystöön.

– Isäni oli sihteerinä lähetystössä ja hän hankki minulle keittäjän paikan. Muutaman vuoden päästä menin naimisiin ja palasin mieheni kanssa Penedoon. Suomessa on tullut käytyä sittemmin tasaisin väliajoin, viimeksi viime vuonna.

Skandinaavista eksotiikkaa turisteille

Nykyisin Penedo tunnetaan Brasiliassa lähinnä rikkaan yläluokan lomanviettopaikkana. Turismi näyttelee vahvaa osaa kaupungin elinvoimaisuudessa, ja suomalainen kulttuuri on suurimmaksi osin kaupallistettu juuri turisteja varten. Hyvät kulkuyhteydet São Paulosta ja Rio de Janeirosta tekevät Penedosta helpon matkakohteen skandinaavisen eksotiikan etsijöille.

Alkuperäistä Suomi-kulttuuria pitää yllä lähinnä Penedossa toimiva kansantanssiryhmä, Suomi-museo sekä Clube Finlandia: Suomi-klubi. Eeva Hohenthalin mielestä on sääli, ettei aito kulttuuri kuki enää samalla tavalla.

– Turismi pitää kaupunkia elossa. Brasilialaiset yrittäjät tulevat tänne perustamaan liikkeitä, vaikkei heillä ole välttämättä mitään todellista kuvaa suomalaisista perinteistä tai kulttuurista. Jotkut eivät välttämättä ole edes tietoisia Penedon historiasta suomalaisena siirtokuntana, Hohenthal pahoittelee.

– Jos joku sattuu kuulemaan, että olen suomalainen, niin silloin mielenkiinto herää. Suomi-klubi ja Penedon kansantanssiryhmä, jossa muun muassa tyttäreni tanssii, pitävät vielä ”aitoa” kulttuuria yllä.

Ainakin vielä toistaiseksi Penedo on mahdollisuus brasilialaisille kokea suomalaista kulttuuria ilman toiselle puolelle maapalloa matkustamista. Suomalaisiakin käy kiitettävästi vierailemassa paikan päällä, mutta hyvin harva kantasuomalainen nykypäivänä Penedoon enää muuttaa.

Kun Hohenthalilta kysyy, onko koskaan tehnyt mieli muuttaa takaisin Suomeen asumaan, on vastauksessa tuttu suomalainen kaiku.

– Ei, täällä on perhe ja kaikki ystävät. Mieheni joskus sanoi, että jos on niin tyhmä että Suomesta lähtee, niin ei niin tyhmä pidä olla, että takaisin palaa, hän hymähtää.

Lisää kuvia Penedosta.

ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Meriveden happamoituminen heikentää koralleja, mutta se vaikuttaa myös meitä lähempänä olevaan merten elämään.

Happamia, sanovat tutkijat merivesistä – nyt ollaan jo vaaravyöhykkeellä

Adoptioon kaapatun Sarah Kanferin äiti Eusebia Portillo ja hänen tyttärensä, Sarahin sisko Rosa María Portillo kodissaan El Salvadorissa.

El Salvadorin sisällissodassa rehotti lapsikauppa – Sadat ulkomaille adoptoidut etsivät nyt perheitään

María Ysabel Cedano (vas.) osallistuu mielenosoitukseen Limassa vaatien oikeutta ja korvauksia pakkosteriloinnin uhreille. Cedano on Cecilia Ramosin omaisia edustavan järjestön asianajaja Amerikkojen välisessä ihmisoikeustuomioistuimessa.

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

Kuvituskuvassa nuori perhe Havannan Ramón González Coro -äitiys- ja lastensairaalan edustalla.

Köyhyys hautaa lapsitoiveet Latinalaisessa Amerikassa – Latinot haluavat lapsia, mutta heillä ei ole siihen varaa

Uusimmat

Meriveden happamoituminen heikentää koralleja, mutta se vaikuttaa myös meitä lähempänä olevaan merten elämään.

Happamia, sanovat tutkijat merivesistä – nyt ollaan jo vaaravyöhykkeellä

Viljelijät kitkevät rikkaruohoja vehnäpellolta Ghanassa, Accran lähistöllä.

Vehnän luonnonvaraiset lajikkeet voisivat kohentaa globaalin etelän ruokaturvaa

Miina Mäki.

Itämeren suojelu on kilpajuoksua ilmastonmuutosta vastaan – myös entinen kuormitus näkyy yhä

Denise Rudberg avaa uuden sarjansa vahvasti.

Denise Rudbergin uuden trilogian avaus on kuin jatkoa yhteiskunnallisille komisario Beck -dekkareille

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Katainen teki 700 miljardin ja 15 vuoden mokan

 
02

Happamia, sanovat tutkijat merivesistä – nyt ollaan jo vaaravyöhykkeellä

 
03

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
04

Rukoilen: Älä äänestä demareita

 
05

Denise Rudbergin uuden trilogian avaus on kuin jatkoa yhteiskunnallisille komisario Beck -dekkareille

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Kaisu Tuokon Valhe ei ole dekkari, vaan suhdepuuroa

19.07.2025

El Salvadorin sisällissodassa rehotti lapsikauppa – Sadat ulkomaille adoptoidut etsivät nyt perheitään

15.07.2025

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

14.07.2025

Köyhyys hautaa lapsitoiveet Latinalaisessa Amerikassa – Latinot haluavat lapsia, mutta heillä ei ole siihen varaa

13.07.2025

Taavi Soininvaaran uusin trilleri Musta legenda on kuin lukisi maailmanpolitiikasta reaaliajassa

13.07.2025

Pyhä hete, henkimaailma ja kaunaa kaunan päälle – Kati Roudan Kuollut karkuteillä on vuoden erikoisin dekkari

12.07.2025

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

09.07.2025

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

08.07.2025

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

07.07.2025

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

06.07.2025

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

06.07.2025

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

05.07.2025

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

05.07.2025

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään