Vuoden alun pakkasissa ainakin neljätoista ihmistä jäi ilman lämmintä yösijaa Helsingissä. Kaupungin sosiaalipäivystys ja asunnottomien palvelukeskus eivät tarjonneet hätämajoitusta, sillä asunnottomat eivät olleet helsinkiläisiä. Avunhuutoihin vastasivat lopulta tavalliset kaupunkilaiset, jotka avaisivat ovensa tuntemattomille, hädässä oleville ihmisille.
Kaksitoista järjestöä on yhtynyt kannanottoon, jonka mukaan oikeus hätämajoitukseen kuuluu jokaiselle. Myös perustuslain mukaan ”jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon”.
Helsingin linjaus on toinen. Sosiaaliviraston sosiaalisen ja taloudellisen tuen päällikkö Päivi Männistö sanoi Kansan Uutisissa 13.1.2016, että romanien hätämajoitus on sidottu siihen, että he lähtevät takaisin kotimaahansa. Majoitus hoidetaan vain paluuseen asti. Linjaus on tehty sosiaali- ja terveysviraston oleskeluluvattomien ulkomaalaisten tilapäistä majoitusta koskevassa ohjeessa.
Helsingin sosiaali- ja terveysviraston menettelyn lainmukaisuus on saatettu eduskunnan oikeusasiamiehen selvitettäväksi.
Velvoittava perusoikeus
Kannanotossa, jonka allekirjoittajia ovat muun muassa Amnesty Internationalin Suomen osasto, Ihmisoikeusliitto ja Suomen Romanifoorumi, korostetaan perustuslain säännöksessä olevan kyse ihmisarvoisen elämän edellytysten vähimmäistasosta. Siihen kuuluu esimerkiksi terveyden ja elinkyvyn säilyttämisen kannalta välttämättömän asumisen järjestäminen jokaiselle.
Säännös kattaa kaikki Suomessa oleskelevat henkilöt. Kansalaisuudella, Suomessa oleskelun kestolla tai muilla vastaavilla näkökohdilla ei ole merkitystä. Oikeus välttämättömään huolenpitoon on itsenäisenä yksilöllisenä perusoikeutena voimassa eikä edellytä mitään muulla lailla säädettyä järjestelmää ollakseen viranomaisia velvoittava.
Samoilla linjoilla ovat monet Suomen ratifioimat kansainväliset sopimukset.
Hätämajoitusta vain helsinkiläisille
Helsingin Diakonissalaitoksen ylläpitämässä liikkuvan väestön päiväkeskus Hirundossa käy päivittäin ihmisiä, jotka nukkuvat pakkasyöt ulkona. Useimmat heistä ovat EU-kansalaisia, jotka eivät ole pystyneet rekisteröimään oleskeluaan Suomessa vakinaisen toimeentulon puuttuessa. He viettävät yönsä metsässä, teltoissa, hylätyissä veneissä tai julkisista tiloista löytämissään piilopaikoissa.
Jotkut viettävät yöt yökeskus Kalkkersissa, joka tarjoaa 15 istumapaikkaa ensimmäisenä saapuville tulijoiden maassaolostatuksesta riippumatta.
Helsingin kaupungin ylläpitämä Hietaniemen palvelukeskus tarjoaa hätämajoitusta, mutta sinne pääsevät ainoastaan helsinkiläiset.
Hirundon löytämät yksityishenkilöt ovat usein olleet ratkaisevassa asemassa lämpimän yösijan löytämisessä. Hätämajoitus kodeissa ei järjestöjen mukaan kuitenkaan ole kestävä ratkaisu eikä se myöskään ole riskitöntä, koska se voi altistaa jo ennestään haavoittuvassa asemassa olevan henkilön hyväksikäytölle.
Perusoikeuksien turvaaminen on julkisen vallan velvollisuus, jota ei voi vierittää yksittäisten hyväntahtoisten auttajien harteille. Hätämajoitus tulee taata jokaiselle sitä tarvitsevalle Suomessa oleskelevalle henkilölle ilman ehtoja ja riippumatta oikeudellisesta asemasta, painottavat järjestöt.
uutiskirje 
