Viimeisimmät työllisyystilastot tammikuulta kertovat että työttömiä oli 245 000, mikä oli 14 000 enemmän kuin vuosi sitten. Työpaikkojen ja työttömien kohtaanto-ongelmakin on tilastojen valossa kasvanut, sillä avoimia työpaikkoja oli TE-toimistoissa lähemmäs 3 000 enemmän kuin vuosi sitten.
Syitä siihen, ettei työ löydä tekijäänsä, on työ- ja elinkeinoministeriön neuvottelevan virkamiehen Pekka Tiaisen mukaan monia.
Monesti on kyse alueellisesta ongelmasta. Muutto pienipalkkaisen työn perässä pääkaupunkiseudulle kalliin asumisen piiriin ei houkuta työttömyysturvaa saavaa, jos työ veisi asumis- ja muut tuet sekä matkakulut ja ehkä myös lasten hoitokulut.
Karenssia joka käänteessä
Kompastuskiveksi työttömälle voi Tiaisen mukaan koitua esimerkiksi provisiopalkkainen työ.
– Jos siitä ei tulekaan tienestiä, niin työttömyysturva joka tapauksessa katkeaa, ja kun sitä hakee uudestaan, lyödään hakijalle karenssi. Jos irtisanoutuu provisiosta, voi tulla vielä lisäkarenssi.
Myös jos tarjottu työ on lyhytkestoinen, edessä on pian uusi työnhaku. Ja karenssi.
– Nollatuntisopimustyyppisissä töissä työntekijällä on työsuhde, mutta ei ennaltamäärättyjä työaikoja, jolloin hän ei tiedä, saako vaiko ei töitä. Ja irtisanoutumisesta tulee karenssia.
Tiaisen lista jatkuu. Neljäs ongelmatilanne syntyy henkilölle, joka on saneerattu kohtalaisesti palkatusta työstä kortistoon ja sitten tarjolla olisi selvästi huonompipalkkainen työ.
Ulosottokin vaikuttaa
Työn tekemisen kannattavuuteen vaikuttavat muutkin tekijät, kuten ulosotto, jossa on yhä suurempi määrä suomalaisia, myös työttömiä.
– Kun ulosotossa oleva menee töihin, palkasta lohkaistaan tietty osa velkoihin, mikä ei ole kovin kannustavaa, hän sanoo ja ehdottaa suojaosan, joka nyt on 700 euroa, nostamista vaikkapa parilla sadalla, jolloin kaikki lisätienesti ei menisi ulosottoon.
Tiainen muistuttaa, että kohtaanto-ongelman takana voivat olla myös ammattitaitovaatimukset sekä se, että työnantaja ei halua palkata esimerkiksi yli 50-vuotiasta.
– Ja on muistettava, että vaikka avoimia paikkoja tilastojen mukaan on, niin ne eivät ole koko ajan avoimia, niitä tulee avoimiksi ja täytetään kaiken aikaa. Näissä siis sotkeutuu aina pysyvämpi tilanne ja hetkellinen kysyntäpiikki.
Ratkaisuehdotuksia
Edellä kuvattuja ongelmia voidaan Tiaisen mukaan helpottaa tuntuvasti yhteiskunnallisin toimin, parantamalla työnvälitystä ja tekemällä etuusuudistus.
– Lyhytaikaista työtä vastaanottaneen tehdyt työtunnit tai -päivät voitaisiin automaattisesti laskea soviteltuun työttömyysturvaan, jolloin vältyttäisiin uudelta hakuajalta ja karenssilta.
Juuri karenssiaikojen poistaminen on Tiaisen mukaan yksi suuren luokan kysymys.
Kannusteloukku syntyy, kun palkkaus on verraten matala työttömyysturvaan verraten. Tiaisen mielestä 300 euroa, jonka nykyisin saa tienata työttömyysturvaa menettämättä, on liian vähän.
Kannusteloukku pois
Tiaisen mallissa pohjaraha, jonka opiskelija tai työtön voi tienata etuuksia menettämättä, olisi vaikkapa tuo 300 euroa kuukaudessa. Sitten olisi yläraja, esimerkiksi 2 000 euroa, johon asti sosiaaliturva pienenee portaittain. Malli on samalla yksi ratkaisu perustuloon.
Tiainen uskoo, että tällainen kaikkea sosiaaliturvaa koskeva asteittaisuus helpottaisi työn vastaanottoa tuntuvasti. Tällöin esimerkiksi asumistukea ei menettäisi hyvin pienellä palkalla.
Työn vastaanottamista helpottavan etuusuudistuksen rinnalla pitäisi Tiaisen mukaan toteuttaa työnvälityksen parannus digitalisoinnin avulla niin, että työnhakija pystyisi jo etukäteen laskemaan automaattisesti, miten palkka vaikuttaa hänen porrastettuihin etuuksiinsa.
– Samalla poistuisivat kaikki työn uudelleenhaut ja siitä johtuvat karenssit.
Tiainen korostaa, että työn vastaanottamisen helpottaminen etuuskorjauksilla ja työvälityspalvelua parantamalla olisi myös työllistäjän etu. Työllistymisen kynnystä helpottaisivat myös verotukselliset keinot, kuten työtulovähennyksen kasvattaminen.
– Tarpeettomien kynnysten poistaminen olisi edullista koko yhteiskunnan kannalta, hän vakuuttaa.
lehti 