Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL varoittaa leikkausten ja rakennemuutosten olevan johtamassa julkisen sektorin ja julkisten palvelujen alasajoon. On todellinen uhka, että suomalaisen yhteiskunnan tukiranka, universaali palvelujärjestelmä – laadukkaat yhteiset palvelut kaikille – murtuu eikä enää takaa ihmisille tasaveroista kohtelua ja mahdollisuuksia, totesi Helsingissä koolla ollut JHL:n edustajisto.
JHL muistuttaa, että sähkönsiirtomaksujen korotuksesta nousi kova julkinen keskustelu ja niitä kohtuullistettiin. Vastaavaa ei kuitenkaan tapahtunut, kun hallitus nosti päivähoitomaksuja, ryhmäkokoja ja sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja tai alensi lääkekorvauksia. Näitä päätöksiä JHL pitää köyhyyttä ja ihmisten nöyryyttämistä lisäävinä.
Sote-laatu heikkenee jo
Huolestuttavimpana JHL pitää sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamista, jossa hallitus tavoittelee parempia palveluja ja kustannuskuria. Liitto ei uudistuksen nykytilan perusteella usko, että tavoitteet saavutetaan. Päinvastoin, hallinto paisuu, yhtiövetoinen malli syrjäyttää järkevän palvelutuotannon ja kustannuksia suitsitaan karsimalla palvelujen kattavuutta ja saatavuutta.
Hallitus on heikentämässä sosiaali- ja terveyspalvelujen laatua jo ennen varsinaisen sosiaali- ja terveysuudistuksen voimaantuloa. Näin käy, kun kuntien tehtäviä ja velvoitteita vähennetään. Miljardin euron säästötavoitteesta koossa on nyt 430 miljoonaa. Siitä pääosa kertyy henkilöstöä koskevista säästöesityksistä. Henkilöstömitoituksia kiristetään, mikä vähentää työntekijöitä sote-sektorilta, JHL toteaa.
Henkilöstön asema epäselvä
Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa näköpiirissä on liikkeenluovutuksen soveltaminen, kun henkilöstö siirtyy kunnista maakuntiin. JHL pitää linjausta oikeana, mutta hämärän peitossa on se, miten käy, kun henkilöstö siirtyy maakunnista edelleen yhtiöihin. Auki on myös tukipalveluhenkilöstön asema yhtiövetoisessa tuotantomallissa.
Uudistuksen isoimpia kompastuskiviä on JHL:n mukaan palkkaharmonisointi. Liitto ei hyväksy pakkolakipohjaista mallia, vaan edellyttää, että palkkaharmonisointi normaalikäytännön mukaisesti valmistellaan ja sovitaan yhdessä henkilöstöjärjestöjen kanssa. Harmonisointiin on osoitettava työnantajan eli valtion rahoitusta. Harmonisointi ei koske vain kunnista maakuntiin siirtyvää henkilöstöä, vaan myös valtiolta maakuntiin tulevaa henkilöstöä.
Sote-uudistus vaikuttaa myös kuntiin jäävään henkilöstöön. Valtiovarainministeriö on arvioinut, että maakuntiin siirtyy kuntien verotuloista kaksi kolmasosaa. Kuntiin jää kuitenkin puolet henkilöstöstä. JHL:n mukaan tämä epäsuhta voi ajaa kunnat paitsi irtisanomaan henkilöstöä, myös leikkaamaan muun muassa koulutuksesta. Kansalaisten perusoikeuksien toteutuminen alkaa olla vaakalaudalla.
uutiskirje 
