Juha Sipilän hallitus täyttää sunnuntaina yhden vuoden. Vasta yhden. Kolme on jäljellä, sillä ei tämä hallitus kaadu kesken kauden. Keskustalla ja kokoomuksella ei ole siihen mitään syytä, sillä hallitus toteuttaa niiden haluamaa oikeistopolitiikkaa. Perussuomalaisetkaan eivät keikuta venettä kesken kauden, vaikka kannatus romahti. He tietävät, että tämän hallituskauden jälkeen juhlat ovat ohi – luultavasti lopullisesti.
Hallitus lähti vuosi sitten liikkeelle kovalla tohinalla. Sadassa päivässä piti saada suuria muutoksia aikaan, koska takaraivossa painoi edellisen hallituksen päätösten vesittyminen.
Pääministeri Juha Sipilä sai nopeasti oppia, ettei työmarkkinajärjestöjen myötävaikutusta vaatima talouslinja etene samalla tavalla kuin päätöksenteko yritysjohtajana. Silti vuoden kuluessa SSS-hallituksesta on tullut tekijä, jonka oikeistokumous etenee rivakasti. Suomalaisesta yhteiskunnasta muokataan Oy Suomi Ab:tä, ja siinä työssä ministeriyteensä projektina suhtautuva liikenneministeri Anne Berner on erityinen haukka.
Puheenjohtajan paikastaan kamppaileva valtiovarainministeri Alexander Stubb on aivan oikeassa sa-noessaan keskustajohtoisen hallituksen toteuttavan historiallisen kokoomuslaista hallitusohjelmaa.
Selkänojan oikeistopolitiikalle tarjoaa Suomen pitkään jatkunut matalasuhdanne. Katastrofikapitalismin teoreettinen isähahmo Milton Friedman sanoi vain kriisin mahdollistavan todellisen muutoksen, ja tähän muutoksen mahdollisuuteen Sipilän hallitus on tarttunut kaksin käsin. Sitä edesauttaa yleinen mielipide. Ihmiset on saatu uskomaan, että heidän palkkansa ja muut etunsa ovat viennin takkuilun syy ja kilpailukyvyn este.
Paradoksaalista tässä on se, että Suomen talouskehityksen pudotti vuonna 2011 alkanut perioikeistolainen kamreeripolitiikka, eivät työntekijöiden liian hyvät edut. Tähän johtopäätökseen voi tulla Palkansaajien tutkimuslaitoksen uusimman numeron Suomi–Ruotsi-vertailun pohjalta. Ruotsi ja Suomi kärsivät vuoden 2008 finanssikriisistä suunnilleen samalla tavalla, mutta sen jälkeen Ruotsi meni talousmaaottelussa menojaan alettuaan elvyttää siinä missä Jyrki Kataisen hallitus leikkasi menoja ja kiristi veroja vuonna 2011.
Leikkausten ja säästöjen linjalla jatkaa myös Sipilän hallitus.
Ilmarisen johtaja Jaakko Kiander kirjoitti maanantaina Palkansaajien tutkimuslaitoksen blogissa säästämisen paradoksista. Kaikki eivät voi samanaikaisesti lisätä säästämistään, koska jonkun on otettava säästöt vastaan eli velkaannuttava. Euroalueen säästämispyrkimys on johtanut säästöjen kanavointiin ulkomaille. Ei Euroopan – eikä Suomen – taloutta tällä politiikalla kasvateta.
kai.hirvasnoro@kansanuutiset.fi
uutiskirje 
