Millainen maa on Suomi? Keitä me olemme kansainvälisessä yhteisössä? Sitä pääsemme ensi vuonna pohtimaan oikein urakalla.
Suomen 100-vuotisjuhla on koko ensi vuoden kestävä itsetutkiskelun paikka, mutta sellainen on myös vuonna 2017 alkava Arktisen neuvoston puheenjohtajuus. Kahdeksan arktisen maan välinen yhteistyö alkoi vuonna 1991 Suomen aloitteesta ja siitä on tullut tärkeä keskusteluareena.
Suomella on vuosina 2017–2019 sekä Arktisen neuvoston että Arktisen talousneuvoston puheenjohtajuus. Tämä on hieno mahdollisuus paitsi ohjata keskustelua myös rakentaa keskusteluyhteyksiä EU:n ja Venäjän välille.
Mielenkiintoista on nähdä, mihin painopiste asettuu. Arktisen neuvoston perustamisen aikoihin kärki oli ympäristönsuojelussa. Arktinen alue on toistaiseksi maapallon puhtaimpia ja luonnontilaltaan parhaiten säilyneitä alueita, mutta myös hyvin herkkä ja haavoittuva. Ilmastonmuutoksen seurauksena merialueet sulavat, ja Kanada, Tanska, Suomi, Islanti, Norja, Venäjä, Ruotsi ja Yhdysvallat linjaavat yhdessä keinoja vastata ja varautua tähän.
Lobbaus on alkanut. Entinen pääministeri Lipponen tekee arktisia selvityksiä ja peräänkuuluttaa Jäämeren rataa, Koillisväylän datakaapelia, kasvavaa kaivos- ja kalateollisuutta. ”Suomen pitää ottaa EU:n johtorooli”, on toistuva vaade.
Samaan aikaan Yhdysvaltain presidentti Obama ja Kanadan pääministeri Trudeau ovat sopineet luovansa arktisen mertensuojelualueiden verkoston ja luvanneet, että kansainvälisesti sovitut ilmastotavoitteet ohjaavat öljy- ja kaasuhankkeiden kehitystä alueella.
Esimerkkiä aiotaan näyttää suojelupäätöksillä: kumpikin maa on sitoutunut suojelemaan vähintään kymmenen prosenttia arktisista merialueistaan. Yhdysvallat on omalla puheenjohtajakaudellaan käynnistänyt työn arktisen mertensuojelualue-verkoston kehittämiseksi.
Mihin suuntaan Suomi ”johtoroolissansa” vie arktista politiikkaa? Huolehtiiko Suomi tällä hetkellä esimerkillisesti alkuperäiskansojen oikeuksista? Osaammeko edelleen liennyttää suurvaltojen välejä? Ottaako Suomi vakavasti Pariisin ilmasto-sopimuksen ja hyväksymmekö todella, että arktista öljyä ja kaasua ei oteta lainkaan käyttöön?
Suomen ulkopolitiikalle Arktinen neuvosto on tosiaan tärkeä yhteisö. Näytön paikka.
Kirjoittaja on Euroopan parlamentin jäsen.
uutiskirje 
