SAK julkaisi viime viikon lopulla facebook-sivuillaan työ- ja elinkeinojohtaja Matti Tukiaisen kolumnin, jossa hän puolustelee tehtyä kilpailukykysopimusta.
Tukiaisen mukaan ay-liike suostui heikennyksiin, koska hallitus aikoi heikentää työntekijöiden työehtoja lakiteitse ja koska Suomen teollisuuden kilpailukyky kaipaa kohentamista.
– Kikyssä laajennetaan merkittävästi myös paikallista sopimista työehtosopimusten (tes) puitteissa. Jos paikallisesti saadaan aikaan aito sopimisen kulttuuri, se motivoi työntekijöitä parempiin työsuorituksiin. Tuottavuus ja työllisyys paranevat.
Kalkin katkeruudesta huolimatta kiky oli Tukiaisen mukaan oikea ratkaisu.
– Sopimusyhteiskunta toimii ja porvarihallituksen hulluimmat tavoitteet torjuttiin. Palkansaajat tekivät tilaa yritysten investoinneille, Tukiainen kirjoittaa.
Epäuskoa duunareille
Sosiaalinen media ei niellyt Tukiaisen näkemyksiä. Ryöpytystä SAK:n suuntaan on riittänyt koko viikonlopun ajan SAK:n facebook-sivulla. Keskustelussa käy ilmi muun muassa se, että jäsenet näkevät SAK:n tehneen erittäin epädemokraattisia ratkaisuja sopimuksen aikaansaamiseksi.
Seppo Kähmi esimerkiksi kirjoittaa, että kiky luo tulevaisuuden uskoa porvareille, duunareille pelkkää epäuskoa.
Vaihtoehto kikylle olisi hänen mukaansa ollut se, että työväenliike esittää omat työelämän ja talouden uudistusehdotuksensa omista lähtökohdistaan, eikä myötäile lukemattomia kertoja virheelliseksi osoitettuja talousdogmeja.
– Tuollainen sopiminen ei kyllä Suomen taloutta korjaa, kirjoittaa Tarja Häkälä. Kaikki hyöty menee hänen mukaansa työnantajien eduksi ja lihottaa heidän kukkaroaan ja duunari on aina enemmän ja enemmän maksumiehenä!
Matti O Hietanen ei usko, että työpaikkoja tulisi yhtään lisää.
– Päin vastoin jokainen sentti pois duunarilta on myös pois paikalliselta yrittäjältä ostovoiman myötä. Pelkkää kyykyttämistä.
Vaihtoehtokin oli
Sami Varsellin mukaan vaihtoehto kikylle olisi ollut hallituksen kaataminen ja uudet vaalit, joissa työväenpuolueiden asema olisi vahvistunut.
– Alistuimme hallituksen uhkailuun, mutta emme kritisoi sitä, että uhkailu on väärin. Miksi näin, Matti Tukiainen, kysyy Katri Pirttikoski.
Jani Tikkanen toteaa, että kikystä ei ole kuin haittaa.
– Tästä ei neuvoteltu, ei kuunneltu ”kentän ääntä”, eikä tarjottu vaihtoehtoa!
Hän kertoo huutelevansa päivityksessä demarina.
– Turhaa siis kaataa koko paskaa demarien niskaan jos muutama on mokannut, hän toteaa.
Sami Mertaniemen mielestä SAK osoitti olevansa suurpääoman puolella.
– Ihmisille uskoteltiin, että haitallisia lakimuutoksia ei kikyn toteutuessa tulisi, mutta nythän ollaan heti työsuhteen koeaikaa pidentämässä ja takaisinottovelvoitetta lyhentämässä. Yleissitovuuskin on uhattuna, hän kirjoittaa.
Liikettä rakentamaan
Anne Nyman ei ole samaa mieltä siitä, että kiky toisi tulevaisuudenuskoa, ainakaan työntekijöille.
– Pääomalle ja työnantajapuolelle ehkä, kun näkevät, miten meitä saa kyykytettyä. Tästä olisi pitänyt järjestää vähintäänkin neuvoa antava jäsenäänestys
Joonas Tuomivaara kirjoittaa, että nyt rakentamaan liikettä ja vaihtoehtoja.
– Ammattiosastot voivat itsenäisinä toimijoina murtaa kikyn ja kaataa hallituksen. Koko hyvinvointivaltion rakentuminen oli pitkälti kiinni nimenomaan ammattiosastojen toiminnasta, historia siis jopa velvoittaa meitä toimimaan.
Aleksi Norman toteaa, että hän ei liittynyt liittoon siksi, että se heikentää tuntipalkkoja ja sitten yrittää muotoilla siitä jotain kilpailukykydiskurssia.