Ihmisen toiminta on aiheuttamassa maailman merille pahemman sukupuuttoaallon kuin koskaan maapallon historiassa.
Nykyisessä tilanteessa on poikkeuksellista se, että ihmisen toiminta uhkaa ajaa tuhoon erityisesti suurikokoisia eläinlajeja kuten valkohait, sinivalaat ja sinievätonnikalat. Näin todetaan tiedelehti Sciencessä keskiviikkona julkaistussa tutkimusartikkelissa.
Stanfordin yliopiston Jonathan Paynen johtama tutkijaryhmä kävi läpi laajan fossiiliaineiston maapallon viidestä aikaisemmasta sukupuuttoaallosta ja vertasi sitä viimeisten 500 vuoden ajalta peräisin oleviin tietoihin.
Nyt tuhon kohteena ovat erityisesti suurikokoiset eläinlajit.
Tutkimuksen mukaan aiemmissa sukupuuttoaalloissa lajeja hävisi niiden koosta riippumatta tai tuhon kohteeksi joutui pikemminkin pieniä lajeja kuin suuria.
Nyt meneillään olevassa kuudennessa sukupuuttoaallossa vaikeuksissa ovat erityisesti suurikokoiset lajit. Tämä johtuu siitä, että ihminen metsästää ja kalastaa mielellään suuria eläimiä niin kauan kuin niitä on saatavilla.
Tehokalastus etenee avomerelle
Merillä ihmisen aiheuttama tuho on alkanut myöhemmin kuin maalla, koska tehokalastus oli pitkään rajoittunut vain rannikkovesiin. Nyt kuitenkin teollista kalastusta harjoitetaan yhä kauempana rannikoilta.
Tuho vaikuttaa lopulta myös ihmiseen. Esimerkiksi turskan ja tonnikalan ylikalastus pienensi kantoja niin, että monien kalastajayhteisöjen tulot ovat romahtaneet.
Suurikokoisten lajien tuho uhkaa tutkimuksen mukaan sotkea merten ekosysteemit miljooniksi vuosiksi, koska sillä voi olla arvaamattomia seurausvaikutuksia moniin muihin lajeihin.
Toivon pilkahduksen tutkijat näkevät siinä, että viime aikoina merille on alettu perustaa joitakin pinta-alaltaan suuria suojelualueita. Suurikokoiset lajit tarvitsevat suuret reviirit.
uutiskirje 
