Suomen EU-politiikka on 2010-luvulla perustunut vääriin taustaoletuksiin, väittää professori Juhana Aunesluoma Helsingin yliopistosta. Suomi on hänen mukaansa sitoutunut vallitsevaan tilanteeseen, status quohon, odottaen paluuta entiseen EU:hun, kunhan kriisit on voitettu.
– Näin ei kuitenkaan tapahdu. Brittien EU-eron ja muiden kansainvälisessä järjestelmässä tapahtuneiden muutosten jälkeen paluuta entiseen ei ole, Aunesluoma totesi.
Suomi on noudattanut EU-kriiseissä mahdollisimman pienten korjausten politiikkaa, mikä on Aunesluoman mukaan merkinnyt perässäkulkijan asemaa.
Yliopiston Eurooppa-tutkimuksen verkoston tutkimusjohtajana toimiva Aunesluoma esitteli näkemyksiään EU:n kehityksestä eduskunnan suuren valiokunnan julkisessa kuulemisessa keskiviikkona.
Yhteistyön rakenteet rapautuvat
Aunesluoma näkee kansainvälisen politiikan rakenteissa myös syvempiä muutoksia. Kansainvälinen turvallisuustilanne on vaikeutunut, ja länsimaiden johtamat yhteistyön kansainväliset instituutiot ovat heikentyneet.
Tutkija viittaa YK:hon ja Etyj:iin. Myös kansainvälisen kauppajärjestön WTO:n kehitys on jumissa. Keskeiset suurvallat tukeutuvat kahdenväliseen diplomatiaan, eivätkä hyödynnä kansainvälisiä instituutioita.
Kyse on Aunesluoman mukaan monenkeskeisen yhteistyön rapautumisesta sekä globaalisti että Euroopassa.
Ahdas kansallinen etu ensin
Entistä kapeammin ymmärretyn kansallisen edun ensisijaisuus on voimistunut. Kansalliseen etuun ei enää sisälly kansainvälinen yhteistyö, jossa kaikki voittavat.
– Kansainvälinen järjestelmä ja Eurooppa-politiikka ymmärretään yhä enemmän kansallisvaltioiden keskinäisenä kilpailuna, jossa valtiot jakautuvat voittajiin ja häviäjiin.
Aunesluoma katsoo, että meneillään on kansainvälisen politiikan murros. Toisen maailmansodan ja kylmän sodan päättymisen jälkeen vallalla ollut yhteistyötä korostanut ajattelutapa on korvautumassa kilpailulla.
Huono kehityssuunta Suomelle
Muutos ei lupaa hyvää Suomen kaltaisille pienille maille. Aunesluoma korosti Suomen olevan taloudellisesti ja sosiaalisesti riippuvainen avoimeen vuorovaikutukseen perustuvasta EU:sta ja globaalista järjestelmästä.
– Siirtymä yhteistyötä korostavasta järjestelmästä suurten maiden kilpailuun ja vastakkainasetteluun ei ole Suomen kansallisten etujen tai turvallisuuden kannalta myönteinen kehityssuunta.
Aunesluoma muistuttaa, että kaikki kansainväliset instituutiot ovat kaikesta huolimatta edelleen olemassa.
– Suomi voi vaikuttaa kehityksen suuntaan EU:n ja muiden kansainvälisten organisaatioiden jäsenenä, Aunesluoma totesi.
Valiokunnan kuultavana oli myös Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen, joka arvioi EU:n vaihtoehtoisia kehitysnäkymiä.
Tilaisuus oli ensimmäinen suuren valiokunnan kolmen julkisen kuulemisen sarjassa, joka koskee EU:n tulevaisuutta. Kuulemiset liittyvät EU-maiden päämiesten kokouksen päätökseen käynnistää Bratislavan prosessi EU:n uudistamiseksi.
uutiskirje 
