Tutkijat ovat nousseet takajaloilleen A-oluen, lonkeroiden, limuviinojen ja siidereiden myynnin sallimisesta ruokakaupoissa, kioskeissa ja huoltamoilla. Tänään asiaan ottaa kantaa pitkään alkoholitutkimusta seurannut Yhteiskuntapolitiikka-lehden ex-päätoimittaja Matti Virtanen blogissaan.
Hän haluaa hallituksen peruvan uudistuksen, joka lisäisi merkittävästi saatavuutta ja sen myötä kulutusta. Kulutuksen seurauksena myös haitat kasvavat. Hänen mukaansa esitetyt arviot 6 – 12 prosentin kokonaiskulutuksen kasvusta ovat liian varovaisia. Tämän arvion hallituksen uudistusesityksen vaikutuksista ovat tehneet muun muassa tutkijat Pia Mäkelä ja Esa Österberg (HS 29.9.)
Melkein 5 000 uutta ostosparatiisia
Lievempää alkoholipolitiikkaa toivoneiden osuus oli laskenut 35 prosenttiin.
A-oluen vahvuisten juomien myyntipisteet lisääntyvät siirron jälkeen Alkon nykyisistä 350 myymälästä 5 300 ostopaikkaan eli 15-kertaiseksi. Myyntipisteiden lisääminen merkitsisi Virtasen mukaan alkoholijuomien saatavuuden suurinta kasvattamista keskioluen vapauttamisen jälkeen.
Alkoholijuomista tuleekin sisäänheittotuotteita, kuten keskioluesta. On totta, että suurelle osalle kansalaisista on yhdentekevää helpottuva saatavuus. Suurkuluttajat kuluttavat aikaisempaa enemmän ja kohtuukäyttäjilläkin riski siirtyä rajan yli suurkuluttajiksi madaltuu.
Virtanen ihmetteleekin, että mihin jäivät keskustan aikeet oluen laimentamisesta. Kokoomuksen hän ymmärtää ajavan elinkeinoelämän etuja.
Yhteiskunta maksaa haitat
Erikoistutkija Pia Mäkelä kirjoittaa, että ”Ihmisillä on oikeus omiin mielipiteisiinsä, mutta ei omiin faktoihinsa. Päätöksentekijöillä on täysi oikeus laittaa esimerkiksi elinkeinonedistäminen kansanterveyden edelle. Kansalaiset ovat valinneet päättäjät tekemään nämä arvopainotukset. Mutta se ei ole reilua, että väitetään, ettei vaikkapa alkoholimonopolin lopettaminen lisäisi haittoja. Se on epärehellistä”.
Poliitikkojen on vaikea uskoa tutkimustietoa ja faktoja. Hallitus perustelee uudistusta normien purkamisella ja elinkeinoelämän toimintaedellytysten lisäämisellä. Haittoja hallitus on vähätellyt. Kansalaisilla on vankka usko alkoholin vapauttamisen etuihin.
On paljon käyty keskustelua myös holhoamisesta. Yksilön valinnanvapautta ja vastuuta omista päätöksistä halutaan lisätä. Yhteiskunta joutuu kuitenkin maksamaan laskun haitoista. Jo nyt käydään taistelua päihdehuollon määrärahoista, jotka eivät ole riittävällä tasolla etenkään suurissa kunnissa.
Kansalaiset luottavat Alkoon
Tämän vuoden alussa tehdyssä tutkimuksessa lievempää alkoholipolitiikkaa toivoneiden osuus oli laskenut 35 prosenttiin. Kahdessakymmenessä vuodessa väestön suhtautuminen alkoholipolitiikkaan on vaihdellut. Lievempää alkoholipolitiikkaa toivovien osuus on ollut enimmilläänkin ollut selvästi alle puolet.
Vastaajista 60 prosenttia on sitä mieltä, että alkoholijuomien vähittäismyyntimonopoli on hyvä tapa ehkäistä alkoholihaittoja. Joten suuri enemmistö kansalaisista on tässä asiassa tutkijoiden linjalla.
Samaan aikaan, kun hallitus vaatii sotemenojen kolmen miljardin menojen hillintää, se kasvattaa hoitoa vaativia alkoholihaittoja. Taustalla on myös ajatus purkaa Alkon monopolia ideologisista syistä.
uutiskirje 
