Tiistaina talousennusteensa julkaisseen Ilmarisen mukaan Suomen talouden elpyminen vauhdittuu. Handelsbankenin mielestä taas elpyminen on huteralla pohjalla.
Ilmarisen optimistisemman talousennusteen mukaan Suomen talouskasvun moottorina on kotimaisten rakennusinvestointien kasvu. Myös viennin ennustetaan lähtevän maltilliseen nousuun, ja yritysten kasvunäkymät ovat paremmat kuin moneen vuoteen.
Ilmarinen ennustaa kuluvalle vuodelle yhden prosentin ja ensi vuodelle 1,5 prosentin talouskasvua. Handelsbanken on tämän vuoden osalta samaa mieltä, mutta ensi vuodellekin se ennustaa vain prosentin kasvua ja vuonna 2018 kasvu hidastuu 0,8 prosenttiin.
Molempien mielestä talouden elpymistä vauhdittavat erityisesti viime vuonna käynnistynyt rakennusinvestointien voimakas kasvu sekä yksityinen kulutus.
– Suurelta osin kyse on asuntorakentamisesta, mutta myös liike- ja toimitilarakentaminen on kasvussa suurten kauppakeskushankkeiden vuoksi. Teollisuuden kone- ja laiteinvestoinneissa odotetaan kasvua ensi vuodelle, sanoo Ilmarisen taloudesta ja hallinnosta vastaava johtaja Jaakko Kiander.
Handelsbanken Suomen pääekonomistin Tiina Heleniuksen mukaan molemmat saavat käyttövoimansa lisääntyneestä velanotosta. Siksi elpyminen on hauraalla pohjalla.
– Kestävä elpyminen vaatisi nettovienniltä kunnollista positiivista kasvuvaikutusta. Tieto- ja viestintäteknologia-alan tuottavuuden romahtaminen rajoittaa kuitenkin yhä niin kokonaistuotannon kuin vienninkin kasvua varsinkin, kun talouden resurssien, työvoiman ja pääoman uudelleen sijoittuminen korkean tuottavuuden sektoreille ja yhtiöihin on Suomessa edelleen puutteellista, arvioi Helenius.
Muutkin parantavat kilpailukykyään
Maailmantalouden näkymiä Ilmarisen Kiander pitää epävakaina. Euroopassa epävarmuutta lisäävät pankkisektorin ongelmat sekä Britannian päätös erota EU:sta. Heikko talouskehitys on jo pitkään vaivannut useimpia Suomelle tärkeitä vientimaita.
– Tärkeimmän markkina-alueen eli Euroopan talouksien odotetaan kuitenkin lähivuosina pääsevän kasvu-uralle. Kun samanaikaisesti kilpailukykysopimus alentaa työvoimakustannuksia, voi Suomen viennin ennustaa lähtevän ensi vuonna maltilliseen kasvuun, Kiander sanoo.
Myös Heleniuksen mielestä viennin näkymät ovat loppuvuodelle hieman valoisammat. Teollisuustuotanto on kääntynyt laaja-alaiseen kasvuun vuoden toisella neljänneksellä ja tämä kasvu näyttää kantaneen myös kolmannelle kvartaalille.
– Entisenlaista, vahvaa vientivetoista elpymistä emme kuitenkaan lähivuosille odota, sillä maailmantalouden suhdanne osoittaa kypsymisen merkkejä. Lisäksi heikko vienti kilpailijamaihin verrattuna ennakoi pitkittyvää taivalta hintakilpailukyvyn palauttamisessa. Kun useimmat euroalueen maat yrittävät samaa, tehtävä on erityisen haastava.
Yritysten näkymät paranemassa
Ilmarisen mukaan yritysten kasvunäkymät ovat tällä hetkellä paremmat kuin moneen vuoteen. Vaikka nopeaa kasvua ei ole näköpiirissä, on sitkeä taantuma nyt kuitenkin päättymässä. Työvoimakustannukset alenevat selvästi ensi vuonna ja sosiaalivakuutusmaksut vielä sen jälkeen asteittain vuoteen 2020 asti.
– Kilpailukyvyn paraneminen avittaa erityisesti vientiyrityksiä, ja talouden yleinen elpyminen yhdistettynä historiallisen alhaiseen korkotasoon kannustaa nyt investointeihin, Kiander sanoo.
Hänen mukaansa työllisyysaste kohoaa vähitellen, mutta hallituksen asettama tavoite 72 prosentin työllisyysasteesta ei kuitenkaan vielä ole näköpiirissä.
Työmarkkinat ovat elpyneet hitaasti vuoden 2015 kesäkuusta lähtien, ja työttömyysaste on pudonnut 9,5 prosentista 8,7 prosenttiin. Handelsbanken odottaa työttömyyden laskun jatkuvan ja työttömyysasteen putoavan 8,5 prosenttiin vuonna 2018.
Työvoiman supistuminen ensimmäisellä vuosipuoliskolla viittaa kuitenkin siihen, että työvoimaa siirtyy yhä enemmän työelämän ulkopuolelle, osittain eläköitymisen johdosta. Näin ollen työttömyysasteen lasku antaa liian ruusuisen kuvan Suomen työmarkkinoiden kehityksestä, pankki varoittaa.
lehti 