Pääministeri Juha Sipilä liittyi keskiviikkona niihin, jotka iloitsevat Turun telakan uusista tilauksista.
– Tämä kertoo siitä, että suomalaisen työn kilpailukyky on pikku hiljaa palautumassa, Sipilä kertoi puhelimitseBuenos Airesista Argentiinasta STT:lle.
Teollisuuden palkansaajat ärähti heti Sipilän kommentista.
”Hyvä herra Pääministeri, mitään oleellista ei työn hinnalle ole tapahtunut 10.3. ja tämän päivän välisenä aikana. Kilpailukykysopimuksen nettopalkkoja laskevat toimenpiteet astuvat voimaan vasta 1.1.2017, eivätkä voi edes teoriassa vaikuttaa asiaan”, TP viestitti Facebookissa.
”Halpahintaista poliittisten pisteiden keruuta”
TP jatkoi, ettei työn yksikkökustannusten lyhyen aikavälin muutoksilla ole mitään tekemistä telakan menestyksen kanssa.
”Tämä mainittakoon sen vuoksi, että pääministerin talousajattelu on perustunut nimenomaan työn yksikköhinnan laskemiseen.”
Meyer Turku -telakan toimitusjohtaja Jan Meyer totesi uusien kauppojen yhteydessä tiistaina, että ”emme voi olla halvin, joten meidän on oltava paras”. Telakka kilpailee huippuosaamisella, teknologialla ja niitä tukevilla investoinneilla.
”Tätä taustaa vasten päämisterin poliittisten pisteiden keruu, näin huolimattomalla heitolla, tuntuu melko halpahintaiselta”, tuomitsee Teollisuuden Palkansaajat.
Sipilä olisi rahoittanut korealaisia kapitalisteja
Sipilä sanoo STT:lle, että jo edellisen hallituksen aikana tehtiin toimia telakan pelastamiseksi. Nykyinen hallitus on puolestaan lisännyt vientiluototusta ja takauksia.
Sipilä ei muista, että edellisen hallituksen aikana Turun telakka pelastettiin, vaikka hän itse vaati jatkamaan sen edellisen omistajan STX:n tekohengittämistä yhtiön vaatimalla 50 miljoonan euron sijoituksella. Hallitus torjui sen joulukuussa 2012, jonka jälkeen risteilijätilaus meni Turusta Ranskaan.
– Tämä on iso pettymys ja menetys Suomelle. Harvoin yhden päätöksen takana on 20 000 henkilötyövuotta. Tuntuu käsittämättömältä, että 50 miljoonan euron lainaa josta tilaus oli ilmeisesti kiinni, ei pystytty myöntämään vaan tarjottiin innovaatiotukea, Sipilä latasi Ylen haastattelussa28.12.2012.
– Kyllä tässä kaikki keinot olisi pitänyt ottaa käyttöön. Suomessa on suuri teollisuuden rakennemuutos meneillään, mikä vaatii koviakin lyhyen ja pitkän tähtäimen päätöksiä. Tämä olisi ollut lyhyen tähtäimen päätös, johon olisi ehdottomasti pitänyt tarttua, Sipila totesi.
Sipilän oikeus- ja työministerinä nyt toimiva Jari Lindström oli tuolloin perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja.
– Viimeisin ja vakavin esimerkki teollisuuspolitiikan epäonnistumisesta on hallituksen päätös evätä STX Finlandin 50 miljoonan laina. Hallitukselle ei tule koskaan uudestaan vastaavaa tilaisuutta, jossa 50 miljoonan euron lisäpanostuksella olisi voitu varmistaa suoraan noin 12 000 miestyövuoden säilyminen. Hallitus epäonnistui kautensa merkittävimmässä yksittäisessä elinkeinopoliittisessa päätöksessään, Lindström sanoi välikysymyskeskustelussa talvella 2013.
Huono kannattavuus, heikko omistaja
Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori sanoi valtion tekemän ratkaisun perustuneen ”näkemykseen yhtiön taloudellisesta tilanteesta, jonka osalta olennaista oli muun muassa heikoksi arvioitu pitkän aikavälin kilpailukyky, huono kannattavuus, kansainvälisesti epäterve tuotannonala, heikoksi katsotun omistajan haluttomuus panostaa telakkaan sekä edelleen huonontunut yhtiön taloudellinen tilanne, sekä tästä seuraavaan valtiontukiriskiin, joka arviomme mukaan olisi johtanut tueksi arvioidun rahoituksen takaisinperintään yhtiöltä ja huonoimmassa tapauksessa vahingonkorvausvastuuseen valtiota sekä päätöksen tehneitä päättäjiä vastaan”.
Seuraavan vuoden kesällä saksalainen Meyer Werft osti yhdessä Suomen valtion kanssa Turun telakan STX:ltä. Valtion osuus oli 30 prosenttia. Viime vuonna telakka siirtyi kokonaan Meyerin omistukseen.
uutiskirje 
