Ensi viikolla EU:n ympäristöministerit ryhtyvät vääntämään kättä ilmastopäästöjen vähentämiskeinoista. Suomi haluaa, että metsänhoidon ilmastohyödyt huomioidaan nykyistä paremmin.
Maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) totesi keskiviikkona ympäristöministeriön toimittajatapaamisessa, että EU:n kannattaa jo nyt lähteä rakentamaan kannusteita hiilinielujen käyttöön, jos se haluaa olla ilmastopolitiikan edelläkävijä.
Pariisin ilmastokokouksen tavoitteita ryhdytään soveltamaan vasta vuoden 2020 jälkeen. EU:n ympäristöministereiden tapaamisessa tarkoitus on sopia tätä aiemmista, ripeistä toimista.
Tiilikainen luottaa, että Suomi saa tukea muilta metsätalousmailta. Työsarkaa on ministerin mukaan paljon, sillä komission keväisessä esityksessä kannusteita ei juuri ollut.
Hakkuiden määrästä näkemysero
Suomen lähtökohta on, että metsien kyky sitoa hiilidioksidia pitää ottaa paremmin huomioon ilmastotavoitteiden toteuttamisessa.
Tavoite ei ole helppo, sillä komission mukaan metsämme eivät kestä nykyisiä hakkuita ilmastotavoitetta ajatellen. Suomen mukaan metsien kasvu on laskettu väärälle olettamalle. Lisäksi metsiä käytetään entistä enemmän bioenergiaksi.
Komission esitys jäsenmaiden keskinäisestä taakanjaostakaan ei miellytä kaikkia jäsenmaita. Esimerkiksi Puola pääsee Suomeen verrattuna huomattavan vähällä, koska taakanjako tehtiin bruttokansantuotteen eikä päästöjen tai väestön mukaan.
Sopimuksella hyvä kattavuus
Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteet etenevät nopeammin kuin kukaan osasi vajaa vuosi sitten arvioida. Tavoitteista sovittiin 12. joulukuuta, ja sopimuksen on ratifioinut jo 76 osapuolta. Niiden osuus maailman ilmastopäästöistä on liki 60 prosenttia.
EU on jo ratifioinut sopimuksen, ja Suomi aikoo jättää ratifiointinsa YK:lle marraskuun alussa, Marrakeshin ilmastokokouksen aikana. Hallitus antaa esityksensä torstaina eduskunnalle.
Suomi hyvässä vauhdissa
EU:n jäsenmaita sitovat myös unionin omat jo ennen Pariisin kokousta asetetut ilmastotavoitteet. Niissä Suomi on ministeri Tiilikaisen mukaan hyvässä vauhdissa.
Tavoitteiden mukaan vuoteen 2030 mennessä uusiutuvan energian osuus nostetaan jäsenmaissa 28 prosenttiin, energiaa säästetään 20 prosenttia ja hiilidioksidipäästöjä vähennetään 40 prosenttia vuoden 1990 tasosta.
Uusiutuvan energian osuus oli 40 prosenttia Suomessa jo viime vuonna. Energiatehokkuutta kasvatetaan mm. uudisrakentamisen uusilla määräyksillä, joiden on määrä astua voimaan 2018 alusta. Biopolttonesteiden osuus aiotaan kaksinkertaistaa liikenteessä, ja kivihiilen energiakäytöstä aiotaan kokonaan eroon.
lehti 